maanantai 28. marraskuuta 2016

1. Adventti ja Erev Shel Shoshanim

Olit sinä lukijani kristitty tai et, niin haluan toivottaa siunausta adventtiin!

Mistä adventissa on kyse: KLIKKAA What advent is about CLICK.

"Kirkkovuoden ensimmäinen sunnuntai julistaa, että Jumala ei ole kaukana meistä. Hän lähestyy kansaansa antaakseen sille pelastuksen uuden ajan. Hoosiannaa laulaen tervehdimme Jeesusta Kuninkaanamme ja iloitsemme siitä, että hän on tullut ja vapauttanut meidät yhteyteen Jumalan ja toistemme kanssa.
Päivän evankeliumit liittävät adventin ja joulun palmusunnuntaihin ja pääsiäisen tapahtumiin. Näin kirkkovuoden pääsiäiskeskeisyys tulee esille alusta lähtien. Joulu saa merkityksensä vain yhteydessä Kristuksen kärsimykseen, kuolemaan ja ylösnousemukseen."

Monet varmasti muistavat Tiellä ken vaeltaa -laulun. Kouluissa ainakin on sitä paljon laulettu ja tietysti seurakunnissa, jos olette olleet toiminnassa mukana. Laulu on alunperin israelilainen kansanlaulu Erev shel shoshanim, melodiassa ei ole sen kummempaa hengellisyyttä. Me kuitenkin olemme antaneet sille kristillisen sisällön.

Tässä on yksi versio tuosta laulusta.

"
This song is dedicated to the children of Jerusalem, the vision of peace between Jews and Arabs, and peace around the world. Erev Shel Shoshanim features Maya Haddi on lead vocals and guest Bassam Al Rashidi on male lead vocals. Additional vocals are performed by Smadar Levi, Noor and Valley Beth Shalom Choir. The ensemble also includes Norik Manoukian - duduk, Jamie Papish - percussion, David Martinelli - percussion, Virginie Alimian - kanoun, Najwa Gibran - vocals, Sukhawat Ali Khan - vocals and harmonium, Carolyne Aycaguer-Ron - harmonium, whirling dervish Aziz, sacred dancer Maya G and Yuval Ron

maanantai 14. marraskuuta 2016

Opetuslupa

Aloitin toisen tyttäreni ajo-opetuksen. Hakemukseni ajo-opettajaksi siis hyväksyttiin Trafissa ja yhteinen retkemme kohti ajokorttiaalkoi eilen. Käytiin vähän tsekkailemassa miten auto liikkuu ja miten sitä hallitaan. Oli mukavaa. Toinenkin tyttömme, jolle jo vastaavan projektin olen vetänyt, oli sitten takapenkkiläisenä. Halusi tulla seuraamaan.


Kirjallista opetusta tehdään ensin vähän alle, mutta aika nopeasti jo sitten kannattaa mennä kokeilemaan. Ja parin 45min pituisen oppisession jälkeen jo mennä liikenteen sekaan, kun ihan perusasiat on hallussa. Näin mekin ollaan suunniteltu.

Suosittelen tätä mahdollisuutta. Saan tämän projektin aikana viettä aikaa lapseni kanssa. Aika paljonkin ja se on tosi hieno homma. Sekä vanhempi lapseni että minä tykättiin tosi paljon yhteisestä ajastamme, eikä mitään riitaakaan tullut kuin ehkä kerran tai kaksi. Tässä systeemissä oma auto tulee tutuksi eikä autokoulun opetusauto. Meidän autossa ei ole mitään erityisen spesiaalivempaimia ja automatisoituja hifistelyjä, niin lapseni saavat ihan perustaidoissa aika hyvän opin, vaikka itse sanonkin. En sano olevani mikään eliittiopettaja, mutta onhan tässä nyt tullut ajeltua vuodesta 1988 alkaen.

Tässä ei ole myöskään mitään deadlineja, kunhan kahdessa vuodessa suoritetaan, koska silloin opetuslupani raukeaa. Autokoulussa koko homma täytyy suorittaa tietyssa ajassa, ellei halua maksaa extratunneista kovaa hintaa. Me saadaan ajaa vaikka kolminkertainen määrä ajotunteja ennen inssiä, joten ajovarmuus kasvaa ihan eri tasolle kuin autokoulussa.

Inssiajon jälkeiset byrokratiat sitten varmistavat, ettei opettaja opeta ihan mitä sattuu, mutta on niissäkin vielä kehitettävää. Pari juttua vaikuttaa siellä sellaisilta, että ne on tehty vain siksi, että autokoulutkin vielä saisivat jotain rahoja. Mun mielestä heidän roolia voisi vielä jonkun verran vähentää, nyt tässä on vähän rahastuksen makua. Näistä ehkä toisella kerralla lisää.

Täällä tiivistetysti mitä vaaditaan opetuslupaa hakeakseen.  http://www.trafi.fi/tieliikenne/luvat_ja_hyvaksynnat/opetuslupa 

Tämän lisäksi auto pitää olla muutoskatsastettu opetusajoneuvoksi ja siinä pitää olla valkoinen kolmio (irrotettava käy, kun sitä autoa pitää kuitenkin käyttää muuhunkin ja silloin kolmiota ei saa olla. Apukuljettajan puolelle tarvitaan pieni extrapeili sivupeilin päälle. Lisäksi tietenkin se kuuluisa jarrupoljin (video) asennettuna ja katsastettuna. Se maksaa n. 100€ ja asentaminen sitten suunnilleen saman verran, jos ei itse sitten ala säätämään. Tällä autonkorjaustietämykselläni, en todellakaan ryhtynyt siihen.

Kun vanhempaa lastani (tai aikuinen nainen hän jo on) opetin niin kirjallinen kokeeni oli vielä voimassa, sitä ei tarvinnut uusia. Se oli muuten se juttu, jota jännitin kaikkein eniten. Vaikka ajo-kokemusta onkin, niin eihän sitä koskaan tiedä miten nuo menee. Piti treenatakin sellaisella nettisivustolla, varmuuden vuoksi.

Tämän ajelumme sisään mahtuu sitten talviajoa, pimeässä ajoa ja kun kevät tulee niin sitten taas kesärenkailla ajelua. Eli paljon ehdimme.

Jos kiinnostuit, tsekkaa tämä: http://www.opetuslupa.fi/

Turvallista matkaa ja mukavia kilometrejä kaikille kuljettajille! Ajelkaahan varovasti!


Niin ja vielä koska mielestäni digitalisaatiota kannattaa hallitusti edistää, niin tsekkaa tämä:



torstai 3. marraskuuta 2016

Tug of war -elokuva, muistiinpanojani, välähdys toisen uskonnon maailman sisälle


Sain osallistua viime sunnuntaina Tennispalatsissa elokuvaesitykseen, joka oli erittäin mielenkiintoinen. Kiitos kutsusta Gaamiir ry:n  http://www.gaamiir.fi/ projektityöntekijät, että annoitte mahdollisuuden päästä kuulemaan ja osallistumaan islamin ja suomalaisten muslimien sisäiseen keskusteluun. Opin paljon ja oli erittäin mielenkiintoista seurata. Elokuva perustuu oikeiden ihmisten elämään.
VAROITUS! Tästä tuli vähän pitkä...

Kuten kuvassa näkyy niin ensin katsottiin elokuva ja sitten oli paneelikeskustelu aiheesta. Osallistujat näkyy kuvassa.

Elokuva oli kanadalaisen Boonaa Mohammedin kirjoittama ja hän myös näytteli siinä toista pääosaa. Elokuva kesti tunnin ja kertoi erään vankilasta vapautuvan kanadalaisen muslimin tiestä radikalismiin. Leffan realistisuudesta mun on hankala antaa käsitystä, koska en ole ”sisällä ” niin paljon muslimien elämässä, että voisi sitä arvioida. Musta se tuntui realistiselta. Elokuvassa ei ollut tekstityksiä, mutta pystyin hyvin seuraamaan jopa tiettyjä islamin sanoja ja sanontoja. Se yllätti itseni ja kiitoksen voin antaa suomalaisille muslimeille Facebookin uskontodialogiryhmässä, jossa olen oppinut näiden sanojen merkityksestä.

Paneelikeskustelussa sai netissä anonyymisti esittää kysymyksiä ja olin aika kosketettu kuinka sydäntä särkeviä ja ystävistä murehtivia kysymyksiä pääosin nuoret kysyivät. Miten auttaa perhettä tai ystävää, jonka läheinen miettii näitä asioita tai on syrjäytynyt.

En viitsi tässä spoilata elokuvaa, koska se varmaan tulee myyntiin jossain vaiheessa ja sitä voitaisiin Suomessakin käyttää nuorisotyössä. Boonaa Mohammed kiertää maailmaa näyttämässä tätä, Suomeen hän oli tullut Malmöstä.

Elokuvan jälkeen Boonaa Mohammed kertoili elokuvasta ja miten siihen on suhtauduttu. Tässä muistiinpanojani siitä ja joitain asioita joita bongailin paneelikeskustelusta, Boonaa Mohammedin tai keskustelijoiden mielipiteitä ja lausuntoja:

Muslimien vastaanotto elokuvaan on ollut ristiriitaista. Hän on saanut suurta kiitosta, mutta myös kriittistä palautetta, että ”miksi likapyykkiämme pestään julkisuudessa”. Boonaa piti monenlaista palautetta hyvänä. Hän on saanut ihmiset keskustelemaan ja se on jo hyvä tulos. Taide aikaansaa keskustelua, se on sen yksi tarkoituksistakin.

Yli 500 henkilöä on lähtenyt Kanadasta taistelemaan Syyriaan.

Boonaa kertoi seuraavan väitteen: ”Kaikki muut puhuvat muttei muslimit riittävästi tai tarpeeksi”. Se on jonkunlainen tabu”. Media puhuu, poliitikot puhuvat, ei-muslimit puhuvat. Myös muslimien pitää puhua asiasta avoimesti.

 

Ei ole olemassa terroristin prototyyppiä tai tyypillistä tietä radikalismiin. Tie radikalismiin ei ole yksinkertainen vaan hyvin kompleksinen. Siihen liittyy monia asioita mm. media, ilmapiiri kaupungissa, julkinen keskustelu, yhteydet ja yhteisöt, kirjallisuus jne. Kaikkien tie on erilainen.

Voidaan sanoa, että kaikilla on taustalla jonkunlainen hermostuminen ja turhautuminen jostain poliittisesta asiasta tai tapahtumasta. Turhautuminen siitä, että jossain päin ihmiset kärsivät ja minä en voi tehdä asialle mitään. Tästä toimettomuudesta kasvaa sitten viha ja kun siihen lisätään työttömyys, syrjäytyminen ja liikaa aikaa ajatella, niin keitos alkaa olla valmis.  Syrjäytynyt kokee: ”Minusta ei ole mitään hyötyä kenellekään. En ole osa yhteiskuntaa. Olen syntynyt ulkopuoliseksi ja olen vähemmistössä”. Lisäksi monet yksilölliset ongelmat, perhe työ, identiteettikriisi, maahanmuuttajavastaisuus, raha, sosiaaliset suhteet. Armeija on voinut olla positiivinen kokemus.

Yksi Boonaa Mohammedin keskeisistä lauseista oli, että ”Mitään poliittista ei aikaansaada väkivallalla”.  Älkää antako väkivallalla syytä siihen, että lisää väkivaltaa käytetään muslimeja vastaan. Väkivallan suurimman hinnan maksaa aina oman maan muslimit ja yleensä muslimeja kuolee Lähi-Idän terrorissa eniten.

Radikaalivärvääjä käyttää ihmisen tunteita hyväkseen. Hän näyttää väkivaltaisia videoita ja sanoo, että ”katso nyt mitä meille muslimeille tehdään”. Nämä videot ja väkivaltaiset kuvat ovat tunteisiin perustuvaa kiristämistä. Värvääjä aina vetoaa tunteisiin, ei niinkään islamin opetuksiin (tai kyseisen värvääjän kuvitelmaan islamista).

Maailmassa ei tunneta islamia. Kyse on siitä miten käytämme tietoa. Sheikki Google on ensimmäinen paikka, josta etsitään tietoa mitä islam sanoo jostakin asiasta. Ihmiset eivät kunnioita enää oppineisuutta ja lukeneisuutta ja kysy paikallisista imaameilta tai muslimiyhteisöiltä. Kun tunnet islamin, niin kukaan ei pääse höynäyttämään sinua. Värvääjä pyrkii tekemään elämästä mustavalkoisen, käytetään sanoja haram tai halal liian helposti. Opettele varmistamaan kaikki lähteesi. Opettele islam että voit ajatella millainen tämä maailma on. Kehitetään kriittistä ajatteluamme.

Radikalisoituminen tapahtuu netissä, ei moskeijoissa. Kun joku nuori tulee  kertomaan joko perheelleen tai uskonyhteisölleen, että miettii lähtöä Syyriaan tai esittää radikaaleja ajatuksia, niin perhe tai yhteisö menee paniikkiin. Sekä nuoren puolesta että itsensä puolesta. ”Kohta poliisi tulee meille ja epäilee koko perhettä” tai ”kohta poliisi epäilee koko moskeijaamme ja sen jäseniä”. Tämä paniikki estää vastaamasta kysyvälle nuorelle. Jos kiellämme keskustelun, niin se vain pahentaa asiaa. Meidän tulisi rohkaistua keskustelemaan nuorten kanssa näistä asioista, antamaan oikeita vastauksia eikä pelätä.

Boonaa Mohammed tuntee erään Isisin taistelijan joka soittaa äidilleen joka toinen viikko ja vain itkee puhelimessa. Hän ei voi tehdä Syyriassa yhtään mitään, eikä pääse sieltä pois.

”En ole koskaan ujo puhumaan näistä asioista,
jos sillä voin yhdenkin äidin tuskaa lapsestaan vähentää.”

Moskeijoiden täytyy ottaa isompi ja aktiivisempi rooli ihmisten auttamiseksi. Ihmiset ovat tärkeämpiä kuin rakennukset. Sosiaalisiin asioihin täytyy nyt ruveta investoimaan enemmän. Nuoret ovat jo nyt tärkeitä, eivät vasta tulevaisuudessa.

Boonaa Mohammedin mielestä islam on täydellinen. Mutta ihmiset tekevät virheitä ja tyhmiä asioita, me tarvitsemme apua toisiltamme, me teemme virheitä. Siksi tarvitaan muita, että he pystyvät kollektiivisesti ohjaamaan meitä oikeaan suuntaan.

Meidän täytyy jättää yhteiskunta paremmaksi kuin millaisena sen saimme kun synnyimme. Meidän täytyy olla aktiivisena yhteissunnassa, puhua ja vaikuttaa.
Radikalismin ja syrjäytymisen ehkäisemiseen tarvitaan sekä muslimeita ja ei-muslimeita.
Jokainen voi auttaa ja tukea toista.

Jos nyt tiedätte jonkun aikovan lähteä Syyriaan, niin PUHU ja PUHU hänen kanssaan, ota yhteyttä imaamiin ja viranomaisiin. Ole aktiivinen ja ota vastuuta!  Poliisi rohkaisi ottamaan yhteyttä, aina on monenlaisia keinoja edetä auttamisessa.

Poliisi on satsannut ennaltaehkäisevään toimintaan ja yrittää luoda yhteyttä ja luottamusta poliisin ja yhteisöjen välillä. Yhteydenotto ei ole välttämättä helppoa, koska pelätään, että poliisi voi tulla sinun perääsi kun olet radikalisoitumisuhassa olevan ystävä.

Moskeijan ei pitäisi olla vain uskon paikka vaan yhteisön paikka. Jos yhteisössä on ongelma, se on kaikkien yhteinen ongelma johon kaikkien täytyy ottaa osaa.


Muslimit eivät ole tarpeeksi esillä ammateissa ja mediassa kertomassa millainen islam on ja mitä se ei ole. Jos kritisoit moskeijsn toimintaa, ota osaa ja muuta. Vaadi nuorisotyötä enemmän. "If you are not on the table you are always on the menu”. Äänestä vaaleissa, lähde ehdokkaaksi. ”If you are not going to vote, you are going to to be on the boat”. Sinulla on ääni, sinä voit vaikuttaa.

Muslimiyhteisöt eivät järjestä tarpeeksi tilanteita, joissa nuoret voisivat puhua murheistaan ja siitä mitä maailmassa tapahtuu, siitä mitä voi asioille tehdä. Ihmiset ovat turhautuneita mutta eivät löydä kanavaa purkaa turhautumistaan.

Kritiikkiä tuli myös moskeijoiden johtajia kohtaan, joiden pitäisi nähdä tämä asian tärkeys. Tämä on vahva viesti heille. Miten voimme saada nuoret luottamaan poliisiin?

Poliisi: Poliisin tulisi edustaa koko maata. Nyt ei ole niin, monikulttuurisuus ei näy juurikaan poliisissa. Tarvitsemme monikulttuurisia poliiseja, hijabista huolehditaan sitten myöhemmin kun on sen aika. Voimaantukaa.


Kiitos jos jaksoit tänne asti lukea pitkän tekstini ja muistiinpanoni. Olisin kiitollinen, jos jakaisit tätä eteenpäin. Olisi yhteiskuntamme kannalta tärkeää, että nämä ajatukset tulisivat ihmisten tietoisuuteen ja yhdessä voisimme olla rakentamassa rauhallista, yhteen hiileen puhaltavaa ja kaikki huomioonottavaa, kunnioittavaa kotimaatamme Suomea.