maanantai 26. syyskuuta 2016

Me emme voi tehdä niin


Viime viikonloppuna tuli esiin Sisäministeriön viesti kansliapäällikkö Päivi Nergin kautta , että hätämajoituksen tarjoaminen paperittomille on väärä viesti. Kirkon ja muiden avustusjärjestöjen tulisi ohjata paperittomia palaamaan kotiin. ” Hätämajoitus antaa ihan vääränlaisen viestin. Toivoisin, että koko yhteiskunta viestisi, että näiden ihmisten kannalta on huomattavasti parempi, että he löytävät paluun kotiin, Nerg sanoo Sunnuntaisuomalaiselle.”

Tosiasia kuitenkin on, että hyvin monelle paluu on täysin mahdoton ajatus ja on valitettavan paljon esimerkkejä millaiseen hätään ja vaaratilanteisiin ihmiset joutuvat. Me kirkkona emme voi olla, niin kuin ei tätä tapahtuisi. Emme voi olla tietämättömiä. Viikko sitten eräs turvapaikanhakija teki itsemurhan, koska hän ei kestänyt palautuspäätöksestä aiheutunutta stressiä enää. Tähänkö olemme tulleet Suomen kaltaisessa maassa?

Hyvä kansliapäällikkö: Kirkko ei voi pyytämääsi toteuttaa.

Me emme voi jättää apua pyytävää tai hädässä olevaa ihmistä yksin. Me emme saa lupaa laittaa silmiä kiinni siltä mitä maailmassa ja ympärillämme tapahtuu. Kirkko auttaa kaikin mahdollisin tavoin, omin resurssein KAIKKIA siltä apua pyytäviä. Oli hänen taustansa sitten millainen tahansa ja oli sitten kristitty tai ei. Jokaisessa apua pyytävässä näemme Jumalan tarkoituksen ja Hänelle kalliin ja korvaamattoman ihmisen.

Me emme voi tehdä pyytämääsi, vaikka haluaisimmekin, se on meille kristityille kiellettyä. Jeesus on sanonut, itse asiassa käskenyt, meitä rakastamaan Häntä ja lähimmäistämme niin kuin itseämme ja että ”kaiken minkä olette jättäneet tekemättä heille, sen te olette jättäneet tekemättä minulle”. Tämä ei rajaa ketään Jumalan rakkauden ulkopuolelle. Jeesuksen kertoma vertausta laupiaasta samarialaisesta on hyvä lukea uudelleen ja uudelleen.

Kirkko on me. Kirkko ei ole rakennus vaan se on lähimmäisistä, meistä tavallisista ihmisistä koostuva yhteisö, jota Jumala ohjaa Hänen tahtonsa mukaan. Se tarkoittaa sitä, että Hänen käskyt ja ohjeet koskevat jokaista, kuten armo ja johdatuskin koskettaa jokaista. Kirkko on elävä organismi, jonka tarkoitus maailmassa on korottaa Vapahtajaansa, julistaa Jumalan hyvää tahtoa ja pelastusta jokaista ihmistä kohtaan ja pitää huolta toisista ihmisistä, erityisesti syrjityistä.

Koska kirkko on ihmiset, niin kirkon työntekijät ja vapaaehtoiset tekevät virheitä, kukaan ei ole täydellinen. Ei ole aina helppoa rakastaa lähimmäistä, ei todellakaan. Mutta haluamme pyrkiä siihen. Kirkko haluaa toteuttaa lähettäjänsä ohjeita ja käskyjä. Pyrimme tekemään Vapahtajamme esimerkin mukaan. Politiikkaan ja lakeihin emme ehkä pysty vaikuttamaan, mutta Jeesuksen käskyä emme voi ohittaa. Me teemme sen minkä pystymme, niillä resursseilla mitä meillä on.

Kukaan ei halua Suomeen suurta paperittomien joukkoa. Mutta nyt olemme sen edessä, että se tapahtuu mitä todennäköisimmin. Jos emme saa tätä tilannetta inhimillisesti hoidettua, niin tulemme olemaan suurissa ongelmissa. Ja jos talouden näkökulmasta katsotaan, niin tämä suuri paperittomien määrä tulee Suomelle hyvin kalliiksi.

Meidän arvomme ovat puntarissa. Ehkä vakavammin puntarissa kuin pitkään aikaan. Nyt meiltä kysytään miten suhtaudumme lähimmäisiimme, toisiin Jumalan luomiin ihmisiin. Uskon, että kirkko, sen työntekijät ja vapaaehtoiset sekä muut järjestöt ovat valmiita auttamaan Maahanmuuttovirastoa ja poliisia tässä asiassa kaikin keinoin mitä meillä on, että ihmisten hätää lievitettäisiin ja kukaan ei jäisi yksin.

Mutta me emme voi täyttää tätä toivettasi,  hyvä kansliapäällikkö Päivi Nerg.

Ketään ei saa jättää yksin epätoivoon.



perjantai 23. syyskuuta 2016

Kuka?

Työpaikan sisäiseen verkkoon tehtiin pieni haastattelu...




Olen ...
Uusi työtehtäväni on vs. monikulttuurisuustyön sihteeri
Työkseni olen aikaisemmin tehnyt Nuorisotyötä 1999-2009 ja kansainvälisen työn sihteerinä 2009 eteenpäin, nyt elokuusta yhtymässä.
Tulin tänne töihin, koska pyydettiin ja pidän tätä hienona mahdollisuutena nähdä tuttua monikulttuurista työtä eri näkökulmasta.
Syntymäpaikkani on Keski-Pohjanmaalla. Olen sielultani eteläpohjalainen vaikka olenkin vähän pohjoisempana käynyt syntymässä.
Asun Espoossa.
Perheeseeni kuuluvat Vaimo ja lapset.
Harrastuksiani ovat jalkapallon seuraaminen lähes päivittäin, FC Honka ja 1.FC Köln eniten mielessä. Livenä futis on parasta, oli sarjataso sitten MM-kisat tai 4.divarin ottelu. Lisäksi kaikenlaisesta tietsikka- ja somehommasta tykkään, mm. oman blogin kirjoittelemisesta kun ehdin sinne tekstiä tuottaa.
Lempivärini on joku kaikista, ei varsinaista ole. Johnny Cash sanoi, että "musta niin kauan kuin tummempaa löytyy".
Suosikkiurheilulajini: no se futis. Itse harrastan lähinnä kävelyä ja juoksua. Joskus pyöräilyä.
Ystäväni sanovat minun olevan aika innokas kokeilemaan kaikkea uutta työssä.
Haluaisin matkustaa moneenkin paikkaan, viime aikoina on mielessä ollut mm. Köln, Skotlanti ja Berliini.
Virsi, josta pidän on (276) Jeesuksesta laulan
Lapsuuden unelma-ammattini taisi olla bussikuski.
Lempituoksuni on futiskentän aito ruoho.
Lempimusiikkiani on esim. kaikenlainen melodinen metallimusiikki, Nick Cave, Manic Street Preachers, Nightwish, 80-luvun tukkahevibändit, Anna Ternheim, Muse, Lacrimosa, Pink Floyd, Blackmore´s Night, Los de Abajo, Lana del Rey. Hyvinkin erikoista musiikkia tulee kuunneltua.
Jos olisin eläin, haluaisin olla kissa.
Jääkaapistani löytyy aina Soda Stream -kuplavettä.
En olisi koskaan uskonut, että metroasema tulee niin lähelle kotiani.
Suosikkipaheeni on Football Manager 2017 -peli.


torstai 22. syyskuuta 2016

Espoon kirkkoherrojen julkilausuma


Olin eilen Karkotetut –tilaisuudessa Helsingin Taidemuseossa Tennispalatsissa. Pieni tila oli aika täynnä ihmisiä, kun teemana oli miten kirkot ja seurakunnat voisivat olla tukemassa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita. Saatiin kuulla kokemuksia Turun Mikaelin seurakunnasta ja Helsingistä Mikaelin seurakunnasta sekä kansainvälisestä seurakunnasta IEC:stä. Tilaisuuden järjesti Suomen Ekumeeninen neuvosto ja myös Helsingin ortodoksiseurakunta kertoi mitä on tehnyt turvapaikanhakijoiden hyväksi. Tilaisuudessa esiintyi aika mielenkiintoiselta kuullostava Maria Gasolina -bändi. Kuvat ja videot (tuolla lopussa) tässä blogissa on ottanut ystäväni Mustafa. 

Suomeen on tulossa tilanne, josta on jo jonkun aikaa puhuttu. Keskuudessamme tulee olemaan suuri määrä paperittomia ihmisiä, kaikki merkit viittaavat siihen. He joutuvat elämään ilman mitään kontaktia tai turvaa. Kunnat ovat olleet vähän vastahakoisia, että tuleeko esim. toimeentulotuki tai muut yhteiskuntamme tuet koskemaan myös näitä ihmisiä, vaikka ymmärtääkseni laki takaa jokaiselle Suomessa olevalle jonkunlaisen perusturvan. Entä sitten ihan perusterveydenhuolto. Meillä tulee olemaan myös paperittomia alaikäisiä, lapsia siis ja Suomea kuitenkin sitovat kansainväliset sopimukset mm. lasten oikeuksista. Nyt monia näitä oikeuksia ollaan karsimassa. Vain koska halutaan Suomesta mahdollisimman epähaluttava maa tulla. Tämä on sellaista ajattelua, koska minä olen (ainakin vielä vähän aikaa) ylpeä tästä Suomesta, jossa asiat on hoidettu hyvin. Miksi haluamme näyttää maailmalle huonoa PR:ää itsestämme? Tämä on ihan takaperoista ajattelua.

Sain tuossa seminaarissa julkistaa Espoon seurakuntien kirkkoherrojen julkilausuman. Olen ylpeä kirkkoherroistamme Espoossa. Tässä alla tuo julkilausuma, jonka itsekin allekirjoittaisin:

Espoossa / i Esbo 20.9.2016

Arvoisa pääministeri / bästa statsminister Juha Sipilä!

Arkkipiispa Kari Mäkinen esitti Kirkon EU-neuvottelukunnan kokouksessa 19.9.2016 syvän huolensa turvapaikanhakijoiden ihmisarvoisen kohtelun toteutumisesta sekä Suomen valtion ja muiden toimijoiden yhteisestä vastuusta turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa. Yhdymme tähän puheenvuoroon.

Olemme arkkipiispan tavoin huolissamme siitä, että Suomen valtio on unohtamassa oman kristilliseen perinteeseen pohjautuvan eetoksensa. Kovasta pakolaispolitiikasta, joka vielä vuosi sitten oli poikkeus, on nyt tullut osa suomalaista ja eurooppalaista arkipäivää. Kysymme myös olemmeko kirkkona tehneet riittävästi. Olemmeko osanneet tukea turvapaikkatutkintaa tekeviä viranomaisia, olla mukana kotoutumisen auttamisessa? Olemmeko kuulleet riittävästi suomalaisten pelkoja ja huolia, osanneet olla niiden rinnalla, joiden toivo on mennyt?

Te, arvoisa pääministeri, olitte vielä vuosi sitten näyttämässä esikuvallista toimintamallia turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa ollessanne valmis luovuttamaan oman asuntonne turvapaikanhakijoiden käyttöön. Se oli tuolloin hieno viesti siitä, kuinka meidän tulisi kohdella turvapaikanhakijoita.

Arkkipiispamme esityksiin liittyen vetoamme teihin:

a) Humanitaarisen viisumin käyttöönotto voisi mahdollistaa liikkumisen turvautumatta ihmissalakuljettajiin. Mikä estää sen käyttöönoton? Olisiko se käytettävissä myös perheenyhdistämisen yhteydessä?

b) Perheenyhdistämisen helpottaminen olisi paitsi inhimillisyyden myös kotoutumisen ja radikalisoitumisen ehkäisyn kannalta ensiarvoisen tärkeää. Tässä olisi rohjettava ottaa toisenlaisia askeleita kuin tähän asti.

c) Pakolaiskiintiön nostaminen olisi merkki siitä, että tässä tilanteessa halutaan kantaa vastuu kaikkein heikoimmassa asemassa olevista.

Lopulta ei ole kysymys vain turvapaikanhakijoista ja pakolaisista. On kysymys meistä. Jeesus sanoo: "Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle." (Matt 25:40).

Teitä työssänne ja elämässänne siunaten,

Antti Kujanpää, tuomiorovasti, Espoon tuomiokirkkoseurakunta
Roger Rönnberg, kyrkoherde, Esbo svenska församling
Kalervo Salo, kirkkoherra, Leppävaaran seurakunta
Salla-Maria Viitapohja, kirkkoherra, Olarin seurakunta
Päivi Linnoinen, kirkkoherra, Tapiolan seurakunta



torstai 1. syyskuuta 2016

Honkajuttua, Kakkonen huipentuu kohtapuoliin

Kakkosen kausi alkaa hiljakseen lähestyä loppua ja FC Honka siellä heiluu oman lohkonsa kärjessä niinkuin pitääkin. Ihan yhtä puhtaalla rekordilla ei ole tällä kaudella menty kuin viimeksi, mutta selkeä nousukandidaatti Honka kyllä jälleen on. Itse olen sitä mieltä, että todella suuri tasonlasku täytyy jostain ihmeen syystä tapahtua, jos sitä nousua ei tule.

Erityisesti ilahduttaa vanhan Hongan kannattajan sydäntä, että nyt on tehty kolme kovaa vahvistusta, joista kahdella vielä on selkeä Honkatausta, matseja on paljon keltamustapaidassa. Transfer deadlinea ennen siis toimistolla oltiin aktiivisia. Hyvä Honka, hyvä Hexi & co!

Aloitetaan Ilari Äijälästä. TODELLA kova vahvistus ja Veikkausliigatason pelejä alla vaikka kuinka paljon. Kun Shefki ja kumppanit sai PK-35:n totaalisen sekaisin, niin Ilari palasi kotiin Tapiolan Urheilupuistoon. Tervetuloa! Respektiä täytyy antaa myös Ilarin panokselle rasismin vastaisessa työssä. Iltsu voi pelata ainakin vasempana pakkina ja wingerinä. Kovat vedot!

http://punainenkorttirasismille.fi/ 



Toinen kova vahvistus on myös Honkahistoriaa omistava Patrick Aaltonen. Myös hän on kokenut ja paljon Kakkosta kovempia matseja pelannut oikea pakki. Kova haastaja hyvän kauden pelanneelle Jatuli Laevuolle. Hyvä, että on kilpailua. Tervetuloa!

Kolmas uusi tulija on treenipeleissä talvella mukana ollut Nosh A Lody, Nosse. Myös hänellä on Veikkausliigakokemusta ja tulee varmasti olemaan erinomainen topparipari kapteeni Tommi Saariselle. Hongan päävalmentaja Rantalalle mies on jo tuttu HJK-ajoista.
En usko, että näiden uusien tullessa unohdetaan kuitenkaan omia nuoria, erinomaisia pelaajia. Kokemus vaan voi olla se ratkaiseva kovissa ja ratkaisevissa peleissä. Tosin futiksessa kyllä jokainen peli on ratkaiseva. Lohkossa on toisena BK-46, joka saapuu Espooseen ylihuomenna. En itse pääse kärkiottelua katsomaan, mutta menkäähän te. Tulee kova matsi!

Nyt yritetään tosissaan nousua. Godspeed!