torstai 24. joulukuuta 2015

Rauhaisaa joulua!!

Kiitos kaikille, jotka ovat tekstejäni lukeneet tänä vuonna! 
Se on iso juttu mulle.

Rauhaisaa joulua!




1. Niihin aikoohin keisari Aukustus antoo käskyn, notta koko valtakunta oli pantava verolle.
2. Verollepaneminen tapahtuu ensimmääsen kerran, ja silloon oli Kvirinius käskynhaltija Syyrias.
3. Kaikki meniväkki kirioottautumahan verottajan luettelohon, itte kukin omahan kaupunkihinsa.
4. Niin Joosefki lähti muiren joukos Kalileasta, Nasareetin kaupungista ja meni sen veroasian tähäre Juureahan, Raavirin kaupunkihin, Peetlehemihin, johonka kaikki toisekki Raavirin jäläkelääset kerääntyy.
5. Se otti föliyhynsä Marian, kihilatun morsiamen, joka oli sinne päin, flikkaraukka.
6. Ja viimmeesillänsä kun oli, niin justihin niiren sielä ollesnansa
7. Maria synnytti poijan, esikoosensa. Se kietaasi lapsen kapaloohin ja pisti sen seimehen, kun majataloosta ei ettimälläkää löytyny tilaa.
8. Niillä seuruun sattuu olemahan paimenia yöllä taivasalla paimentamas laumaansa.
9. Yhtäkkiä niitten etehen ilimaantuu Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröötti ne joka puolelta. Paimenet peliästyy aiva veteliksi asti,
10. Mutta enkeli sanoo: "Äläkää ny turhia peliästykö! Mull'on teille iloonen sanoma, isoo ilo kaikelle kansalle.
11. Tänä päivänä teille on Raavirin kaupungis syntyny Vapahtaja. Se on Kristus, Herra.
12. Täs on teille merkki siitä: te löyrättä lapsen, joka makaa seimes kapaloosnansa."
13. Ja siinä siunaamas oli enkelin ympärillä maharottoman isoo taivahallinen sotaväki, joka näillä sanoolla ylisti Jumalaa:
14. - Jumalan on kunnia korkeuksis, maan päällä rauha ihimisillä, joille se ei mitää muuta taharo ku hyvää.
15. Ku enkelit oli menny takaasi taivaasehensa, paimenet sanoo miehis: "Ny äkkiä Peetlehemihin! Sielä me näjemmä, mitä täs ny on oikeen tapahtunu ja mitä kummaa se Herra meille äsköön ilimootti."
16. Ne lähti kiiruhumman kaupalla ja löyti Marian ja Joosefin ja lapsen, joka nukkuu seimes.
17. Ku ne oli sen omin silimin nähäny, ne kertoo muilleki, mitä kaikkia niille oli lapsesta tieretty sanua.
18. Ne jokka kuuli paimenten puheet, olivat aivan ihimeesnänsä.
19. Mutta Maria painoo mielehensä kaikki mitä oli tapahtunu ja tutkaali sitä.
20. Paimenet palaali takaasin kiittäen ja ylistäen Jumalaa siitä, mitä ne oli kuullu ja nähäny. Kaikki oli justihin niin ku niille oli sanottuki.


maanantai 21. joulukuuta 2015

Helsinkipäivä

Vietettiin tänään Helsinkipäivää, lopuksi sitten katsomaan uusin Star Wars. Tässä muutamia kuvia:






perjantai 18. joulukuuta 2015

Joululoma!

No niin, vuoden viimeinen työpäivä on takanapäin ja joululoma edessä. Tuntuu kyllä siltä, että on pienen lepäilyn ansainnut, sen verran monenlaisia juttuja on tässä syksyn aikana läpikäyty. Isoja muutoksia työympäristössä ja turvapaikanhakijat, paikkaukset siellä ja täällä. Töitä on ollut niin paljon kuin vain on ehtinyt tehdä ja vähän enemmänkin. Vaikka olen suunnattomasti nauttinutkin työstäni.



Kaipaan joulun lepoa. Kyllä se tästä.






keskiviikko 16. joulukuuta 2015

Sankarimetallia lääkkeeksi

Jotenkin tuntuu, että täytyy karistaa syksyn välillä raskaatkin karstat pois ennen jouluun siirtymistä. Pientä revitystä kaipaan, että jouluevankeliumi ja rauhaisa lepo pääsee sisääni.

No minä rentoudun mm. melodisen metallin äärellä ja ens lauantaina oon menossa kuuntelemaan suomalaista, ruotsalaista ja saksalaista powermetallia. Siis korkeita miesääniä, tuplabassorummun nakutusta, kosketinsoittimia, maalailevia anthemeita, kitarasooloja ja pitkiä tukkia. Rokkikukkojen pöyhistelyä.

Tällaista meteliä on luvassa lauantaina Metro Areenalla Espoossa:

Beast in Black
Aloittajana suomalainen Beast in Black, tuo Battle Beastin sielu, joka erotettiin alkuvuodesta. Anton Kabasen uusi bändi, jonka olen nähnyt jo Nightwishin lämmittelijänä. Vaikutuksen teki silloin, vaikka kreikkalaista laulajaa hieman jännitti. Odotettavissa 2-3 omaa uutta biisiä ja Battle Beastin tuotantoa, onhan Kabanen ne biisit tehnyt. Tässä esimerkki:



Gamma Ray
Sitten jatkaa saksalainen Gamma Ray. Bändi on perustettu jo 80-luvulla kun kitaristi Kai Hansen lähti Helloweenista perustaen Gamma Rayn. Itselle tämä on kaikkein vähiten kuunneltu bändi, joten tässä aika randomilla valittu kappale. Ei kuitenkaan unohdeta, että Kai Hansen on legenda metallimaailmassa, Helloweenin 80-luvun levyt on erittäin kovia edelleen:


Stratovarius
Ja sitten kaikille tuttu Stratovarius. Jos hiukankaan on tajua suomalaisesta hevimetallimaailmasta, niin Stratovariusta ei voi välttää. Ja iso aukko on tiedoissa, jos ei esi. Black diamond tai Hunting high and low herätä mitään muistoja. -90-luvun ehdottomasti kovin powermetallimetallibändi on kyseessä. Silloin biisien tekijänä toimi pääosin Timo Tolkki (jos Hansen on legendakitaristi, niin Tolkki on suomalainen legendakitaristi/biisintekijä). Erinäisten riitelyiden takia, Stratovarius on jo aika kauan jatkanut ilman Tolkkia ja mielestäni se on ihan paria viimeistä loistavaa levyä näkynyt biiseissä. Mutta nyt varsinkin tämä viimeisin Eternal on ihan huippulevy taas. Mutten nyt laita sitä Shine in the dark -biisiä, jota olen jakanut paljon somessa.



What we feel is right and true
What we have is still
Inside our burning heart
Not torn apart, now we need to
Rise above it
They can write another lie
They can try to make us weaker
We won't bend, fight 'til the end
We won't yield
We'll rise above it
Sabaton
Ja viimeisenä illan headliner Sabaton Ruotsista. Pikkuisesta Falunista on tullut sotateemainen Sabaton on erinomainen metallibändi. Tekevät kuulemma mielummin biisejä oikeista historian tapahtumista kuin keksivät päästään. Erityisesti Ruotsin historiasta kertova Carolus Rex on iskenyt meikäläisen musiikkikorvaan. Eka vaati tottumista, kun Joakim Broden lausuu R-kirjaimen suomalais-saksalaisittain päräyttäen vaikka englanniksi laulaakin, mutta aika nopeasti siihen tottuu. Livebändinä kuulemma erinomainen. Tässä biisissä on muuten mielenkiintoinen tositarina, googlaa Franz Stigler




sunnuntai 6. joulukuuta 2015

Hyvää ja rauhaisaa itsenäisyyspäivää Suomi!


Opetellaan elämään yhdessä uusissa tilanteissa, opetellaan näkemään ihminen yksilönä, opetellaan kunnioittamaan toinen toistamme, opetellaan antamaan toisillemme mahdollisuus, opetellaan lähestymään tuntemattomia ja tulemaan tutuiksi. Opetellaan näkemään jokaisen yksilöllisyys ja opetellaan näkemään jokaisessa Luojan luomus.


Jumala meitä siinä auttakoon.


Oi Suomi, katso, Sinun päiväs koittaa,
yön uhka karkoitettu on jo pois,
ja aamun kiuru kirkkaudessa soittaa
kuin itse taivahan kansi sois.
Yön vallat aamun valkeus jo voittaa,
sun päiväs koittaa, oi synnyinmaa.

Oi nouse, Suomi, nosta korkealle
pääs seppälöimä suurten muistojen,
oi nouse, Suomi, näytit maailmalle
sä että karkoitit orjuuden
ja ettet taipunut sä sorron alle,
on aamus alkanut, synnyinmaa.







maanantai 30. marraskuuta 2015

Graffiteja Tapiolassa


Käväisin tänään Tapiolassa ottamassa poliorokotuksen. Viimeisimmästä oli jo aikaa ja koska teen aika paljon työtä vastaanottokeskusten kanssa, niin työnantajani suositteli jokunen aika sitten tsekkaamaan, että kaikki rokotukset on kunnossa. No nyt tämän piikin jälkeen on. Terveydenhoitaja kyllä ylireagoi, lähes ehdotti että pitäis olla hanskat aina kädessä. Sain myös HIV-valistusta. Lienee pakollista terveydenhoitajille nykyään infota tämä asia, ei siinä mitään uutta ollut. Mutta en mä nyt voi ihmisiä tapaamaan mennä hanskat kädessä, se vasta epäkunnioittavaa olisikin..

No niin, mutta se ei ollut tämän blogin varsinainen asia. Vaan se, että Espoon Tapiolan alue on melkoisessa mullistuksessa Länsimetron aloittaessa ajelemisen ensi elokuussa 2016. Mutta kivasti siellä on annettu graffititaiteilijoille tilaa ja tässä on muutamia maalauksia sieltä. Tämmöisestä graffitista mä tykkään ja sille sais olla enemmänkin tilaa kaupungilla.







lauantai 28. marraskuuta 2015

Colourful Espoo videoita

Meillä on käynnissä Colourful Espoo -monikulttuurinen leiri ja tässä sitä yön pimeinä tunteina kun pitäisi nukkua, niin upataan videoita YouTubeen ja blogiin.
Seurakuntamme monikulttuurinen toiminta täyttää neljä vuotta ja olemme saaneet viettää yhdessä juhlaleiriä, kakut ja kaikki.

Työpuhelimeni on Lumia 820 ja päätin ottaa sillä pari videopätkää. Valitettavasti työkannettavaani ei saa installoida mitään videoeditointiohjelmaa, joten oli turvauduttava Microsoftin kauppaan ja latasin ilmaisapplikaation Movie Creator Betan. Nämä allaolevat videot on tehty sillä. Hyvin simppeli ohjelma, jolla pystyy muutaman muokkauksen tekemään. Hyvin arkikäyttöön siis, kun ei kovin isoja laadukasta matskua tarvita. Perusjuttua siis. Ja koska nämä ovat ekat, niin mitään huippulaatua ei kannata odottaa.

Leirillä meillä oli 4v. disco, tanssittajana DJ Pastor, siitä toinen video. Toinen on lyhyt pätkä nuorten Unopelistä.

Lisätietoja Colourful Espoosta löytyy Facebookista, sitä päivitetään aika useasti. Tervetuloa mukaan!












lauantai 14. marraskuuta 2015

#PrayForParis

Olin ajatellut kirjoittaa tänään huikeasta Nightwishin konsertista, jossa oli eilen täällä kotikaupungissani. Mutta se tuntuisi nyt kornilta, kun kotiin palatessani kuulin mitä Pariisissa on tapahtumassa.

Rukoilen.


sunnuntai 8. marraskuuta 2015

lauantai 7. marraskuuta 2015

Työmuutoksia

Tämä syksy on tuonut mukanaan muutoksia työhöni. Koko Euroopan yllättänyt turvapaikanhakijoiden määrä on ollut niin suuri, että sillä on ollut vaikutusta Suomeenkin ja omaan kotikaupunkiini. Monet viralliset  systeemit tuntuvat edelleen tulevan vähän jäljessä vaikka eteenpäinkin on menty (FF2). Suomi on muuttunut pysyvästi. Tätä ennen ei monellakaan maaseutupaikkakunnalla juurikaan puhuttu monikulttuurisuudesta, nyt se on todellisuutta sielläkin. Otimme suurin harppauksin kiinni muita Euroopan maita väestön monikulttuuristumisessa.

Ilokseni aivan yhtä nopeassa tahdissa kovin hitaana pitämäni luterilainen kirkko on myös osannut toimia nopeasti. Seurakunnat ympäri maan ovat olleet auttamassa turvapaikanhakijoita. Näin myös Espoossa. Koska työhöni kuuluu kansainvälisten asioiden koordinointi, niin tämä turvapaikanhakijoihin liittyvä työ putosi meidän tiimimme pöydälle omassa seurakunnassa. Onneksi me otimme tämän uuden mahdollisuuden koko seurakunnassa hyvin vastaan ja tunnen, ettei minä tai tiimini tee tätä yksin ollenkaan vaan yhteistyössä kaikkien seurakuntien ja järjestöjen kanssa. Facebook-ryhmät Espoossa ovat hyvin ahkeria ja toimivat hyvin kaiken vapaaehtois- ja järjestötoiminnan "keskushallintopaikkoina".

Tässä videossa metodistikirkon työntekijä kertoo, mitä eräässä pienessä Saksan kaupungissa tapahtui kun kansalaiset ja kirkot heräsivät tekemään kun kuntaan avattiin pakolaiskeskus:


Ajattelen, että mulle tärkeää ei ole se syy miksi ihminen on kaupunkiini saapunut. Hän on kuitenkin avuntarvitsija, hätää kärsivä. Ja hän tarvitsee apua. Seurakunnan olemus jo Raamatussa vaatii meitä ottamaan muukalaiset vastaan ja pitämään omalta osaltamme heistä huolta. Siinä ei rajoja ole uskonnon tai muun välillä. Seurakunnan tulee auttaa tästä huolimatta. Seurakunta voi tarjota yhteisön, jossa yhteys hoitaa haavoja. Rakastamme koska meitä on rakastettu.

Me emme vain puhu auttamisesta ja lähimmäisenrakkaudesta, me teemme sitä. Puhetta uskovaisten (johon itseni luen) keskuudessa kyllä riittää, mutta onneksi nyt on myös tekijöitä, ihmiset ovat suurin joukoin lähteneet auttamaan.

Tässä maassa on niin hyvät viranomaiset, että luotan heidän ammattitaitoonsa hoitaa oma työnsä siinä, että kuka saa turvapaikan ja kuka ei. Meidän muiden ei onneksi sitä tarvitse ratkaista.

Viime viikolta mieleeni on syvästi painunut eräässä seminaarissa loppuhartaudessa Syyrialasta tulleen kristityn miehen itkevä rukous. Meitä oli lähes 100 ihmistä ja kaikki hiljenivät kun eteen tullut mies polvistui alttarin eteen maahan ja itkien rukoili. Sanoista ei oikein saanut selvää, mutta syvälle sieluun painui miehen tuska omasta maastaan, läheisistään ja muista turvapaikanhakijoista. Kyynelkin taisi itseltä vierähtää.

Tämä on todella inspiroivaa työtä. Ja vaikka töitä on välillä todella paljon ja ei oikein tahdo vauhdissa mukana pysyä, niin olen iloinen, että saan tätä tehdä. Olen luopunut ajatuksesta, että minun pitäisi tätä työtä jotenkin koko ajan kontrolloida. Ei, se ei onnistu. Monikulttuurinen työ on kuin suuri flow-kokemus (ei se festari Helsingissä), jossa olen mukana ja teen sen minkä pystyn hyvin nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Mun täytyy vain oppia kestämään sitä epävarmuutta, ettei kaikkea voi hallita. Ja en edes ole kontrollifriikki, voin kuvitella kuinka vaikeaa monikulttuurinen työ sellaisille persoonille on.

Haluan vielä kertoa, että tarinoilla on myös onnellisia loppuja. Erään perheen kanssa on useita vuosia tehty töitä, että nelihenkinen, työssä käyvä perhe saisi jäädä Suomeen, koska tilanne lähtömaassa ei ole kovin hyvä. Useiden erilaisten koukeroiden jälkeen positiivinen päätös on tullut ja sen kokeminen perheen kanssa on hyvin sydäntä lämmittävää. Iloitsen suuresti heidän kanssa, nyt he voivat turvallisin mielin, stressittömästi katsoa tulevaisuuteen ja kasvattaa lapsiaan hyvässä ja rauhallisessa elinympäristössä.

Elämme mielenkiintoisia aikoja. Eikö olekin hienoa, että juuri sinä ja minä saamme elää näinä päivinä?

Valomerkki.fi teki kivan jutun meidän Welcome to Colourful Espoo -monikulttuurisesta tapahtumastamme. Sen voi lukea tästä: http://www.valomerkki.fi/aiheet/kaupunki/tervetullutta-varia-espooseen

perjantai 30. lokakuuta 2015

Syksymusaa

Narva falls
Viime aikoina tällaista on tullut kuunneltua:
  • AC/DC: Let there be rock
  • Madonna: American pie
  • Tuure Kilpeläinen & Kaihon karavaani: Lisätään lämpöä
  • Mike Oldfield & Tarja Turunen: Never too far, islanders
  • Lacrimosa: Revolution
  • Sonata Arctica: X marks the spot
  • Narva Falls: Wannabe
  • Linkin Park: Guilty all the same
  • Metallica: Mama said
  • Blutengel: Sing
  • Antique: Se thelo
  • Steelheart: Love´em and I´m gone
  • Samuli Putro: Älkää unohtako toisianne
  • Black Moon Secret: HoMe
  • Transglobal Underground: delta disco
  • Stratovarius: Alpha & Omega
  • Stala @ So. : When the night falls


sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Holiday club Saimaa, syyslomamme

Utti

Oltiin syyslomareissulla käymässä Holiday Club Saimaa -kylpylässä ja tässä vähän meidän perheen kokemuksia paikasta. Saatiin aika hyvä tarjous ja mentiin sitten käymään kahdeksi yöksi. Hintaan kuului myös tämä monille tuttu lomaosakemyyntikeskustelu, mutta siitä tuonnempana. 


Oltiin alun perin menossa Lappeenrantaan, mutta lähempänä tarkemmin tutkittuamme huomattiin, että paikka onkin lähempänä Imatraa (n. 7km) kuin Lappeenrantaa (about 35km). Mutta kuitenkin Lappeenrannan Rauhan kylässä. Aulassa oli esim. Lappeenrannan katukarttoja, matkailumainoksia, mutta vain yksi pieni seinä, missä oli Imatra-info.

Ensivaikutelma oli vähän kaksinainen, paljon uuden uutta rakennusta ja tosi hyvän vaikutelman antavaa maisemaa. Toisaalta sitten paljon rakennusaluetta, työmaatelineitä, työkoneita, työmaa-aitoja jne. Kova kehittäminen käynnissä siis, kaikenlaista mökkiä jne. rakennettiin. Tähän selvästi satsataan isoja rahoja. Vieressä oli pieni vaatimaton ostoskeskus. Pienen silmänkantaman päässä näkyi Saimaa. Paikan historiasta voi lukea tuolta Clubin sivuston ihan alalaidasta. Ei meitä kuitenkaan tämä rakentelu haitannut.



Paikka ilmeisesti halusi tehdä meihin vaikutuksen kun saimme normaali hotellihuoneen sijasta Villa-huoneiston käyttöömme. Toki jouduimme pienen maksun maksamaan toisesta aikuisten sängystä. Mutta en sitten tiedä oliko tämä laskelmoitu tekemään vaikutus sitten osakemyyntiin seuraavana päivänä. Vai oliko vaan buukkauksessa joku virhe tms. Mutta kiva yllätys joka tapauksessa.

Huoneisto oli kyllä hieno, ei mitään valittamista. Mukavan tilava, oma sauna, parveke jne. Sänky oli tosi hyvä nukkua, mutta sohvasänky tytöille oli aika kova selälle. Omaa saunaa ei kokeiltu ollenkaan, koska kylpylän puolella sitten oli saunaa ihan riittävästi. Tiskata piti lopuksi.



Mitenkähän venäjäpakotteet ovat vaikuttaneet kävijöihin? Nyt kuulimme aika vähän venäjää, mutta ruotsia kyllä aina siellä täällä. Alueen kyltitys oli suomeksi, englanniksi ja venäjäksi. Kysyimme tätä Holiday Club osakemyyntikaverilta ja hän sanoi, että venäläisten kävijämäärät ovat pudonneet n. 30%, mutta mainospuhemaisesti (onkohan totta, mene ja tiedä) kertoi, että heillä ylipäätään väkimäärät ovat nousseet. Venäläisillä on omat sesonkinsa, uuden vuoden aika ja naisten viikko keväällä.

Kylpylän allasalue ihan kiva, jos kyseessä on lapsiperhe. Jos muksut on korkeintaan 12v. Meidän lapset on jo vanhempia, joten tuo kylpyläosasto ei oikein tehnyt vaikutusta. Tai emme enää kuuluneet kohderyhmään. Löytyi monta erilaista allasta, poreallasta jne. Vesi oli haaleaa, joko selkeästi lämpimämpi tai kylmempi olisi ollut parempi. Alue oli myös aika pimeä, koska monen monituiset neonvalot, vesisuihkut jne. oli tarkoitus luoda tunnelmaa. Se oli aika erilaista, kun useimmiten ollaan vierailtu sellaisissa paikoissa, joissa on isot valoisat lasiseinät. Ainoastaan kerran taidettiin tällä perhepuolella olla kylpemässä. Ja tais tytöt vielä pari laskua laskea isosta putkesta. 

Uimassa oli aika paljon väkeä, tai no ei siellä varsinaisesti uida voinut. Ja paljon lapsia. Vesisuihkushow, jossa eri rei´istä tuli vettä musiikin tahtiin olis ollut varmaan aika kivan näköinen, mutta tietysti muksut seisoi ja istui näiden vesireikien päällä ja ”pilasivat” näytöksen. No en tätä nyt vakavalla mielellä kirjoita, mutta Joutsenlammen tahtiin tuo varmaan olisi ollut kiva kokonaisuus.

Pukuhuone oli miehille ja naisille yhteinen, kopit kyllä löytyi missä voi uimapuvun vaihtaa. Elektroniset lukot kellomaisella rannekkeella toimivat oli erittäin käteviä.

Holiday Club Saimaasta löytyi kolme ravintolaa, me söimme O'Learys -nimisessä paikassa (KHL-lätkää skriineillä sillä hetkellä, ei valitettavasti futista). Taattuhyvää ruokaa. 

Aamupalan mukava erikoisuus oli vohveliraudat, joilla sai itse tehdä vohveleita. Lauantain aamupalalla katselimme samalla kun jääkoneveijari yritti saada aikamoisen veden keskellä olevaa jääkiekkokaukaloa kuntoon. Ilmeisesti jotain oli mennyt rikki koska Zambonikone kynti keskellä lammikkoa vieden kaikki viivat mennessään…

Perjantaina sitten oli tuon osakemyyntipuheen aika. Monet teistä ovat tämän varmaan kokeneet ja tiedätte, että tuon parituntisen aikana Holiday Club kauppaa viikkoa, jostain kohteestaan ja sitä viikkoa saa sitten vaihtaa jopa 8000 kohteeseen Suomessa ja maailmalla (koska HC on yhteistyö sopimus maailman suurimpiin kuuluvan RCI:n kanssa). Täytyy ostaa osake, meille kaupattiin toukokuun viikkoa (joka on täysin mahdoton lomailuaika perheellemme) n. 7000€ sijoituksella. Sen lisäksi vastike vaihto-oikeudella RCI:n kanssa olisi maksanut n. 450€ vuodessa. Vain matkat kohteisiin täytyisi itse hommata. Katsoinpa netistä, että Holiday Clubin on tänä vuonna ostanut intialainen matkailujätti 

”Saas nähdä, putoatteko tuoliltanne, kun kerron kuinka hienon tarjouksen teille teen.” Tämän tapaista amerikkalaishenkistä mainospuhetta ihan mukavalta ja meitä kunnioittavalta myyntimieheltä kuulimme. Netistä myöhemmin luin, että monilla on kokemusta, että tilanteessa on painostettu, mutta meille ei kyllä sellaista tapahtunut. Hän esitteli mm. Espanjan etelärannikon hienoja kohteita, mutta vähän menivät pasmat sekaisin, kun pyysimme katsomaan Yorkshirestä jotain paikkoja. Siellä olikin sitten juuri pari sellaista kohdetta, joissa arvostelut oli huonoja ja vain parilla kuvalla. 

Nämä samantyyppiset vitsit tietysti kerrotaan kaikille, mutta sen tiedostimme. Ei me tällaista systeemiä haluta, joka tulevaisuudessa kuitenkin aika lailla rajaisi matkustuksiamme. Koska jos tuon ostais, niin totta kai sitä pitäisi sitten paljon käyttää, että siitä sais sitä hyötyä. Nykyään itse netistä etsimällä saa paljon kätevämmin itselleen hyvän loman.

Periaate, että tarjous on voimassa nyt ja vain nyt on aika erikoinen. Miten he voi vaatia, että tuhansien eurojen päätös tehdään, jonkun parin tunnin keskustelun perusteella? Älkää hyvät ihmiset langetko tähän kovin nopeasti ainakaan, netissä joku sanoi, että älkää päästäkö vanhempianne tai isovanhempianne näiden myyntimiesten armoille. Miettikää monta kertaa. Illalla kun netistä tätä tutkin, niin aika moni osakkeen omistaja kertoi, ettei tahdo millään päästä osakkesta eroon, vaikka sitä myisi kymmenesosahinnalla itse maksamastaan. Näistä ongelmista ei kuitenkaan puhuta esittelyssä.

Palataan vielä kylpylään. 7€ maksamalla pääsi erityiselle saunaosastolle, jossa oli höyrysauna, suolasauna, mökkisauna, kylmempi pieni allas ja ihan normaali sauna. Mä tykkäsin höyrysaunasta eniten, muu väki tykkäsi myös suolasaunasta (mun mielestä se olis saanut olla lämpimämpi). Mökkisaunassa ainoastaan interiööri oli mökkisaunamainen,muuten aika tavallinen sauna, ei ehkä niin kuuma kuin sitten se toinen tavallinen sauna. Se taas oli ylikuuma ja kuiva, ei kiva.
  



Tuo Saimaan ranta on hienoa ja kaunista aluetta, jossa on kyllä silmille paljon katsottavaa. Kävelimme niemen päähän aallonmurtajalle keltaisessa syysmetsässä katsomaan kuinka Saimaa oli tuulisen ilman tähden aika aallokkoinen.




Käytiin perjantaina päivällä syömässä Imatralla ja Imatrankoski piti tietysti nähdä. Vettä ei kuulemma lasketa enää kuin näytösluontoisesti. 

Kyllä tuota kylpylää voi suositella, jos on lapsiperhe. Kahden aikuisen kohteena tuon tilalle kannattaa varata jotain muuta. Meidän perhe voi suosittaa saman ketjun Naantalin kylpylää, siellä on enemmän meidän makuun allasjuttuja.