maanantai 26. elokuuta 2013

Mitä/Mikä kirkko on?

Sain Twitterissä haasteen kirjoittaa oma näkemykseni siitä mikä/mitä mielestäni kirkko on. Kiitos Thriftyfinn, hyvä haaste. Se mitä nyt kirjoitan on omasta mielestäni luterilaista käsitystä asiasta. Tosin en ole teologi ja tästä tekstistä varmaan löytyy teologisia virheitä. Mutta uskoisin, että edes sinnepäin kirjoitan. 

Lähdetään siitä, että kirkko voi tarkoittaa tietysti rakennusta. Niitä rakennuksia, joissa ihmiset kokoontuvat jumalanpalveluksiin, ei pelkästään niin, että me palvelemme Jumalaa vaan enemmänkin niin, että Jumala palvelee meitä. Kirkkoja on pidetty aina pyhinä paikkoina ja siihen perustuvat ajatukset siitä, että miehet tapaavat kunnioituksesta ottaa lakin pois päästä, ei ole soveliasta kiroilla jne. Kirkkorakennus ei ole siis samanlainen tila kuin kerhotila, koulun juhlasali, auditoria, konserttisali. Se on tila, joka on erikseen siunattu jumalanpalveluskäyttöön, pyhäksi paikaksi minne ihmiset voivat tulla kohtaamaan Jumalan. 

Toiseksi Suomessa sanalla kirkko voidaan käsittää Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa, Suomen suurinta kirkkokuntaa ja samalla uskontokuntaa. Se on organisoitu tietyllä tavalla, hiippakuntineen ja seurakuntineen. Seurakunnat ovat aika itsenäisiä ja seurakuntien kirkkoherroilla on aika paljon valtaa johtaa työyhteisöä ja seurakuntalaisia. Ylintä valtaa seurakunnissa käyttää kuitenkin seurakuntaneuvostot ja kirkkovaltuustot (se kumpi riippuu onko seurakunta yhtymässä vai ei). Eli maallikot päättävät. Seurakuntien papit ja kanttorit ovat piispan alaisia, muut eivät. Piispainkokous (eli piispat arkkipiispan johdolla) on tavallaan asiantuntijaelin, jolla on sananvaltaa kyllä ja he voivat yhteisillä päätöksillä, johtaa samantyylisesti hiippakuntiaan, mutta periaatteessa jokainen piispa on oman hiippakuntansa liideri. Arkkipiispa ei ole muiden piispojen ylipiispa, hän on vain piispainkokouksen puheenjohtaja ja toinen Turun hiippakunnan piispoista. Siinä mielessä samalla viivalla muiden piispojen kanssa. 

Ylintä valtaa kirkossa käyttää kirkolliskokous, johon valitaan pappiskiintiö ja maallikko (ei-papit) kiintiön mukaan vaaleilla jäsenet. Edellämainitut seurakuntaneuvostot ja kirkkovaltuustot äänestävät. Joidenkin asioiden muuttamiseen tarvitaan hyvin suuri enemmistö jäseniä. 

Nyt ennen kuin joku sanoo jotain pappisvallasta, pidän itse tätä pappiskiintiötä hyvänä asiana. Se varmistaa sen, että kirkon päättävissä elimissä on riittävän suuri teologinen tietämys päättämässä asioista. En väheksy maallikkoaktiiveja, mutta he eivät kuitenkaan ole teologian asiantuntijoita. Suomen ev.lut. kirkon opin pohjana on Raamattu ja Lutherin Tunnustuskirjat ovat hänen tulkintansa Raamatusta, joka on luterilaisen kirkon peruskallio, jolle luterilainen kirkko on rakennettu. Näistä asioista ei voi äänestää ja jotkut asiat vain kuuluvat luterilaisen kirkon oppiin ja olemukseen. Hypoteettisenä kysymyksenä, kirkolliskokous ei voi päättää vaikka yhden äänen erolla, että otetaanpa Bhagavadgita Raamatun tilalle. Eli tarvitaan lähes yksimielinen kirkolliskokous muuttamaan joku hyvin suuri ja perustavaa laatua oleva asia. Siksi kirkossa on vaikeaa ajaa erilaisia agendoja (vaikka niin on aina yritetty) ja ehkä sellainen voimakas repiminen suuntaan tai toiseen ei oikein sopisi kirkkoon. Ihmisillä on erilaisia ambitioita ja kovasti halutaan, että kirkko muuttuisi niiden mukaiseksi. Mutta jos kaikki muuttuisi joka neljäs vuosi, niin kirkko menettäisi uskottavuutensa ja saisi vielä enemmän tuuliviirin maineen ja yleisen mielipiteen seuraajan maineen. Kirkossa on kyse muusta kun yleisestä mielpiteestä. 

Kolmanneksi kirkolla tarkoitetaan hengellistä asiaa. Tätä on ehkä vaikein selittää. Kirkko tarkoittaa kaikkia kristittyjä yhdessä. Riippumatta siitä kokoontuvatko he kirkkotilassa tai ovatko he esim. luterilaisen kirkon jäseniä. Sanaa seurakunta voidaan käyttää myös samalla tavalla hengellisesti kuin sanaa kirkko. Käytän tässä sanaa seurakunta, se tuntuu itselleni luontevammalta. Seurakunta on yhdessä kokoontuneena Jumalan kolminaisuuden kolmannen persoonan Pyhän Hengen johtama. Toisin kuin luterilaisen kirkon jäsenen ja ei-jäsenen raja on selvä (kuulutko kirkkoon vai et), niin tähän hengellisen seurakunnan/kirkon rajoja ei näe kuin Jumala. Tämä seurakunta seisoo Raamatun ja uskon varassa, ei luterilaisen tunnustuksen tai ortodoksien, katolisten tai helluntailaisten. Tämä kirkko ei koskaan tule häviämään maan päältä, koska tästä kirkosta Jumala pitää huolen. 

Tämä hengellinen kirkko ei ole yhtäsuuri kuin luterilainen kirkko. Ei myöskään yhtäsuuri kuin katolinen kirkko tai helluntaikirkko. Voimme rukoilla luterilaisen kirkon puolesta ja uskon, että kirkon jäsenissä on paljon myös hengellisen seurakunnan jäseniä. Mutta jäsenet tietää vain Jumala, joka näkee ihmisen sydämeen. Tämän hengellisen kirkon jäsenet ovat matkalla taivaaseen ja iankaikkiseen elämään, jäsenyys kirkkokunnassa ei sitä ratkaise vaan ihmisen suhde Jeesukseen. Tämän hengellisen seurakunnan oppia ei voi kirkolliskokouksilla tai konsiileilla muuttaa, se on aina ollut mitä on. Meidän ihmisten on sitä vaikea monesti käsittää tai haluamme, että muut käsittävät asiat samalla tavalla kuin me. Tai jotkut saattavat ajatella, että nuo ajatukset ovat jo vanhoja ja ne pitää muuttaa ajankohtaisiksi tai yleisen ymmärryksen muotoisiksi. Tai tuoda kirkkoon uusia aatteita. Luterilaista kirkkoa voi muuttaa äänestämällä, mutta hengellistä seurakuntaa ei. Muutenhan Jumala muuttaisi mielipiteitään meidän aatteiden mukaisesti. Silloin Hän ei olisi enää Jumala vaan meidän mielipiteiden marionetti. Kaikki asiat eivät ole äänestyksillä päätettävissä. Onneksi. 

Säännöllisesti nykyisessä kirkkokeskustelussa nämä kaksi erilaista tapaa puhua kirkosta menevät sekaisin. Ja kiistoissa myös puhutaan toisten ohi käyttämällä näitä termejä väärin. Tahallsestikin, valitettavasti. Suomen luterilainen kirkko voi menettää jäseniä vaikka kuinka paljon ja vaikka hävitä Suomesta kokonaan. Silti uskoisin, että Suomessa on aina kristittyjä (luterilaisia ja muita), jotka yhdessä muodostavat tämän hengellisen seurakunnan. 

MUTTA koska hyvin monesti hengellinen seurakunta on jollain inhimillisesti järjestäytyneen ja organisoidun kirkkokunnan sisällä, niin nämä kaksi asiaa ovat hyvin lähellä toisiaan koko ajan. Kuitenkin ollen kaksi erillistä asiaa. Ei ole Jumalan vika, että meillä on niin paljon eri kirkkokuntia ja hengellisiä yhteisöjä. Se on meidän kristittyjen vika, ettemme osaa erilaisine mielipiteineen elää yhdessä saman katon alla, vaan olemme omien tulkintojemme mukaan perustaneet erilaisia yhteisöjä. 

Toivon, että en ole käyttänyt kovin paljoa ns. kaanankieltä. Siksi kutsutaan sitä ”papinkieltä” erikoisia sanoja vilisevää fraseologiaa ja vaikeita sanoja, joiden lausumiseen kaikilla kristityillä on kiusaus. Olemme tottuneet tietyillä sanoilla kuvaamaan tiettyjä asioita emmekä aina osaa puhua tavallisesti. 


 Kiitos jos jaksoit lukea tänne asti.

maanantai 19. elokuuta 2013

Kertomus tunteiden vuoristoradasta Sonera Stadionilla (sisältää palopuheen)

Nyt kun tunteet ovat vuorokaudessa jo rauhoittuneet, voin vihdoinkin tästä ottelusta jotain kirjoittaa. Pikkuisen on täytynyt sulatella ja viisaammat voivat analyysiä lukea Futisforumilta ja muista medioista.

Eilinen HJK-FC Honka -ottelu Sonera Stadionilla oli yksi parhaista jalkapallo-otteluista missä olen koskaan ollut. Stadion on loppuunmyyty, se on jo erittäin hieno asia suomalaiselle jalkapalloilulle, toivottavasti täysiä katsomoita löytyy tämänkin jälkeen enemmän Suomenniemeltä ja varsinkin Tapiolan Urheilupuistosta ja Sonskilta. Se ei ole miltään joukkueelta pois, jos muidenkin matseissa käy väkeä. Rohkaiskaamme ihmisiä siihen.

Etukäteen matsia oli tietysti hehkutettu mahdollisena mestaruuden ratkaisevana pelinä, mitä se ei ollut koska otteluita on molemmilla vielä paljon jäljellä. Mutta henkisesti se oli erittäin suuri ottelu molemmille joukkueille.

Matsi alkaa. Hongan kannattajaporukat nostavat metelin pohjoispäässä korkealla ja tekevät kakskeppisten kanssa Mestaruusjuna-tifon. Mutta vain parisen minuuttia on pelattu ja pallo on Hongan maalissa. Rumat sanat tulee mieleen ja taisi ääneenkin tulla jokunen sanottua. Aina niin varmasti pelanneelle puolustaja Meitelle tulee karkea virhe ja Savage (entinen honkalainen) pääsee puskemaan keskelle Robin Lodille, joka tekee maalin. 1-0 Klubille. Mitä tästä matsista oikein tulee?

Eka puoliaika mennään HJK:n johdolla ja Honkaväki ihmettelee kuinka ennen kompuroiva, tylsä, väritön ja takelteleva Klubi pelaa vahvaa peliä, Nikolai Alho ja Erfan Zeneli pääsevät laidoilta koko ajan läpi. Pallo on kerran HJK:n maalissakin, mutta voi harmi, paitsio. Honka tekee töitä kovasti mutta sitä ei palkita. Vielä.

Toinen puolisko. FC Honka on kuin täysin uusi joukkue. Klubillakin on paikkansa, mutta kohta vapautetaan Tim Väyrynen vauhtiin ja hän kylmäpäisesti nostaa pallon yli Ville Vallenin, inhottavan ihanasti pallo kaartaa maaliin ohi ex-honkalaisen klubipuolustajan Heikkilän. MAALI ! Pohjoiskaarre repeää, kun Väyrynen juoksee tuulettaen päädyn edessä! Peli on tasan.

Sitten tapahtuu jotain sellaista, jota en ole suomifutiksessa koskaan ennen nähnyt. Hongalla on kulmapotku ja pallo nousee maalille, Meite puskee vahvasti pallon ylärimaan, josta se kimpoaa päätyrajasta lähes ulos. Mutta Gideon Baah hakee pallon vielä ja selkä maaliin päin tekee saksipotkun ja pistää pienestä kulmasta pallon sisään!!! Aivan käsittämättömän hieno MAALI ! Helposti kauden komein maali, ehkä vuosikymmenenkin komein maali Suomessa! Ja minä näin sen livenä eilen. Tämä sinun on katsottava videolta, muuten et sen hienoutta huomaa. Honka on kääntänyt pelin ja johtaa 2-1! Sydän hyppää rinnasta irti ja tunnelma on käsinkosketeltava pohjoispäädyssä!

Valitettavasti peli ei ole vielä ohi. Hoen itselleni, että "pelatkaa nyt varmasti tämä loppuun saakka". Klubi ei harmikseni tästä maalista lannistu vaan jatkaa pallon painamista Hongan päätyyn. Ja kun niin monet kulmapotkut ovat olleet vaarallisia, niin eiköhän sitten käy niin, että Tainio tasoittaa pelin, 2-2. Lipuuko voitto nyt Hongalta? Tasapeli olisi myös Hongalle ihan hyvä tulos mestaruustaistelua ajatellen.

Honka ei saa tilannetta purettua, laitojen kautta tullaan edelleen läpi Hongan alueelle. Alho saa keskitettyä ja jostain vaan Robin Lod saa vetäistyä pallon maaliin ja vie Klubin 3-2 johtoon. Hieno maali, ei voi muuta sanoa. Taas mennään tunnetasolla euforiasta maansuruun... Heikkosydämiset ei tällaisia otteluita kestä, jos on jommankumman kannattaja.

Honka tietenkin panostaa vahvasti hyökkäykseen. Tasoitusta on haettava puolustuksenkin kustannuksella, koska kello käy ja vain kymmenisen minuuttia on peliaikaa jäljellä. Tämä sopii HJK:lle, joka sitten keskikentän läpisyötöillä vapauttaa Robin Lodin tekemään hattutempun ja ratkaisemaan ottelun. 4-2 jää pelin lopputulokseksi, tämä on jo liian iso vuori Hongalle kiivettäväksi ja aikaa on kovin vähän.

Voi että mikä peli! Tällaista ei varmaan hetkeen tule todistettua Suomessa. Tällaista tunnemyrskyä ei muu urheilu pysty mulle antamaan. Pakko sanoa myös, että vaikka olen henkeen ja vereen Hongan mies, niin tämä kokemus oli niin suuri, että tappio ei harmita ihan tuhottomasti. Toki harmittaa ja niin kuuluukin harmittaa.

Tuolta highlightsit ottelusta: http://www.playerslehti.net/maalikoosteet?video=i893rf3g

Sinä joka tätä luet: Kaikki pelit eivät ole tällaisia, mutta kaikissa peleissä on mahdollisuus tulla suuremmiksi. Lähde sinne katsomoon, mielummin kun jäät kotisohvalle. Uskalla heittäytyä, taputa kulmapotkuissa, huuda tsemppiä joukkueesi pelaajille. Osta kaulahuivi. Käy säännöllisesti, niin opit pelaajat nimiltä ja tyyleiltään. Tunnet heidät sitä kautta oman seurasi pelaajiksi. Sinulla on pieni osuus siihen millainen tunnelma peleissä on, tee sinä osasi. Älä vain odota mitä seura ja joukkue tekee. Ja jos taso on joskus huonoa, niin älä rupea vertailemaan miljonäärifutikseen, siitä ei ole mitään hyötyä. Silti, jokaisessa ottelussa ratkaistaan mestaruuksia ja taistellaan putoamista vastaan. 

Vaikka futista on hienoa seurata telkkarista, niin mikään ei voita livenä paikan päällä katsottavaa futista. 


sunnuntai 18. elokuuta 2013

HJK-FC Honka

Tänään illalla pelataan Helsingissä mahdollisesti mestaruuden ratkaiseva jalkapallo-ottelu. Ainakin henkisesti se tulee olemaan erittäin tärkeä. Vastakkain ovat ontuileva ja kompasteleva HJK ja vahvassa vedossa oleva FC Honka. Kumpikin joukkue varmasti syttyy tähän ottelun. Hieno asia on, että lippuja taitaa olla jo 10 000 myyty tähän peliin. Saadaan heno futisilta!

Honka johtaa Veikkausliigaa 4 pisteellä, mutta HJK on pelannut yhden ottelun vähemmän. Joten Honka ottaa voitolla henkisen niskalenkin, tasapel antaa paljon lisäpanosta jäljellä oleviin peleihin Hongan ollessa puoli askelta edellä. HJK:n voitto (jota ei tietenkään toivota) tekee sarjasta erittäin tiukan loppuun asti. 

Joka tapauksessa tämänkin illan jälkeen jokainen peli on erittäin tärkeä. Joten sinä tämän lukija, mene katsomoihin seuraamaan tämä jännitysnäytelmä loppuun asti!