maanantai 29. heinäkuuta 2013

Provosointia

Iltarusko Hvittorpissa
Torstaina tultiin, nyt mennään sunnuntai-illassa. 40 riparilaisen ja 15 ohjaaja+isonen combo viettää täällä aikaa keskeisten kristinuskon asioiden keskellä. Kuten niin monesti ennenkin, suomalais-saksalainen ripari ei petä hyvällä tunnelmallaan. Tietysti välillä tuntuu massojen kontrolloinnilta, kun meitä on niin paljon ja aikaa menee aina kaikenlaiseen ohjeistamiseen. Mutta täällä on näiden kanssa ihan mukavaa olla.

Iloitsen aina kun saan provosoitua nuoria miettimään asioita ja yritän haastaa heidän ajatteluaan. Tänään se tuntui hienosti onnistuvan allaolevien kysymysten ympärillä. Mitä itse vastaisit niihen?

Tästä on hyvä jatkaa huomiseen ja tiistaiaamun, silloin pidän oppisessiot Jeesuksesta ja pääsen puhumaan ihan ytimestä. Se on parasta.



Saako valehdella, kun sillä voi auttaa kaverinsa pulasta?
Saako valehdella, kun se auttaa kaveria ja itsekin pääset helpommalla?
Saako poliisille valehdella, jos hän kysyy tietojasi?
Saako varastaa?
Saako rikkaalta varastaa?
Saako varastaa isosta firmasta kynän?
Saako varastaa, jos ei ole rahaa ja perheen lapset ovat nälissään?
Saako varastaa nälkäänsä köyhiltä, joiden lapset ovat nälissään?
Saako varastaa ihmiseltä, joka on varastanut sinulta?
Saako olla rakastetulleen uskoton?
Saako olla rakastetulleen uskoton, jos alkoholilla on osuutta asiaan?
Saako olla rakastetulleen uskoton maksullisen miehen tai naisen kanssa?
Saako olla rakastetulleen uskoton tapailemalla toista miestä tai naista pitkäaikaisesti?
Saako olla rakastetulleen uskoton, jos hän kohtelee sinua jatkuvasti väärin?
Saako tappaa?
Saako tappaa, jos joku murtautuu kotiisi?
Saako tappaa, jos joku murtautuu kotiisi ja tappaa koirasi?
Saako tappaa, jos joku murtautuu kotiisi, tappaa koirasi ja uhkaa tehdä pahaa perheesi jäsenille?

lauantai 27. heinäkuuta 2013

keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Suomalais-saksalainen rippikoulu 2013

Huomenna aloitan jälleen jokavuotisen suomalais-saksalaisen rippikoulun vetämisen kolmen muun ohjaajan kanssa. Nelisenkymmentä riparilaista suuntaa Masalaan Hvittorpin leirikeskukseen kymmeneksi päiväksi. Jos haluat seurata mitä siellä tapahtuu, niin seuraa sasublogia: http://sasublogi.blogspot.com. Pyrimme päivittämään sitä päivittäin. Perinteisesti muutamana viimeisenä päivänä ei juuri ehdi kirjoitella, kiire lisääntyy lopun lähestyessä.


Järjestäjinä toimivat Olarin seurakunta ja Suomen kirkon ulkosuomalaistyö Saksassa
(SKTK, suomalaiset seurakunnat Saksassa).

Linkkejä:


Now playing Die Ärtzte: Junge

lauantai 20. heinäkuuta 2013

Playoff

Torstai toi mukanaan playoff-matsin IFK Nyköpingiä vastaan. Aamurutiinien jälkeen katsoimme taivaalle ja lämpöä tuntui riittävän koko päivälle.

Siirryimme ottelupaikalle Mölndaliin. Edessä puolitoista tuntia ennen matsia ja lämmittelytreenit jossain vaiheessa sitä ennen. Koutsit miettivät miten kannattaa tehdä, ettei tyttöjä väsytä liikaa auringossa jo ennen peliä. Toisaalta lämmitellä pitää, muuten ei olla kunnossa pelissä ja voi tulla helposti loukkaantumisia. 

IFK Nyköping saapui paikalle ja heidän koutsinsa sanoi tytöilleen meidät ohittaessaan, että "nyt päätä pystyyn kun ohitamme vastustajan". Sitten joukkueenjohtajamme iloisesti tervehtti heitä ruotsiksi ilmaisten, että viesti oli ymmärretty. Heh! No me jatkoimme psykologista taistelua tekemällä ylimääräisen "huddlen" eli kaulakkain tsemppaamisen, siihen otettiin jopa bussikuskimme mukaan, että näyttäisimme mahdollisimman suurelta. Huuto oli kova. Lisäksi kävelimme kentänlaidalta vaihtopenkille jonossa puhumatta mitään. Kuulin parin englantilaisvalmentajan ihmettelevän takanani:"Mistähän nämä tytöt oikein ovat?"

Peli oli tiukkaa vääntöä mutta myönnettävä se on IFK Nyköping oli 2-0 parempi. Mutta tytöt kaatuivat saappaat jalassa. Matsit olivat sitten siinä. Reilusti käteltiin tuomari ja vastustaja lopussa, rehti matsi oli. 

Siirryimme lounaan (kanapastaa) jälkeen hotellille ja tytöt saivat muutaman tunnin vapaa-aikaa. Otin pienet päiväunet. Illalla sitten menimme hotellimme alakerrassa olleeseen Pizza Hutiin syömään ja viettämään päätösjuhlaa. Lahjoimme tytöt ja toisemme, jaoimme diplomit ja syötiin pizzaa. Upea hetki yhdessä kaikkien kanssa, tämä retki on todella tiivistänyt joukkuetta ja ystävyyssuhteita. Mahtavaa!

Osa porukasta lähti vielä Lisebergin huvipuistoon, osa diskoon ja me miesporukka Heden Centeriin katsomaan futista. Evertonin 17-vuotiaat pelasivat IF Elfsborgin samanikäisiä vastaan. Ruotsalaisilta lensi kaksi pelaajaa ulos punaisella, mutta he taistelivat pelin rankkareille. Everton vei ne ja englantilaiset jatkavat. Toinen katsomamme peli oli 18v.ugandalainen Kampala vastaan Eskilstuna. Afrikan pojat olivat todella todella nopeita ja teknisiä. Mutta maalinteko ei onnistunut samalla prosentilla. Voitto tuli kuitenkin 2-0. 

Sitten kävelimme miesporukalla Lisebergille ja siellä vietimme aikaa tunnin verran. Sitten osa porukasta vei tytöt kotiin, jäin vielä toisen meidän miekkosista kanssa hakemaan diakoilijoita kotiin. Heidän tullessaan sitten totesimme tämän kuuluisan latinomiesten hyökkäävän tyylin käydä suomityttöjä "iholle". Sain aika tiukkaan mennä näiden heppujen ja suomalaisten väliin, vaikka brassit ei siitä tykännetkään. Ihan sama mulle. 

Sitten palaveroitiin vähän ohjaajaporukalla ja mentiin nukkumaan. Huomenna edessä matkapäivä kohti Tukholmaa.


Kotimatkalla

Näin kääntyi sitten Gothia Cup -viikko perjantaihin ja matka kohti kotia alkoi. Aamupalan jälkeen laitettiin tavarat kasaan ja vietiin bussiin. Edessä oli melkein kuuden tunnin ajomatka pysähtymisineen ja ruokataukoineen.

Ostin kännykkään Football Manager Handheldin ja sitä tuli sitten pelattua pitkin matkaa. Tytöt kuunteli musiikkia, nukkui, katseli maisemia jne. Vättern on kyllä kaunis järvi, ajelimme Jönköpingistä pohjoiseen sen itäpuolta. 

Pysähdyspaikaksi löysimme Brahehus -nimisen rauniolinnan järven rannalta. Se oli hieno paikka syödä Gothia Cupilta mukaan saamamme pannukakut. Pidimme joukkueelle viimeiset puheet ja funtsimme vähän tulevaa syksyä. 

Toisen pysähdyksen jälkeen sitten ajelimme Tukholmaan. Vähän puuduttavaa tuo Ruotsin läpiajaminen on, Vätternin jälkeen se on oikeastaan vain metsä- ja peltomaisemaa. 

Laivalle päästiin kivasti ja menimme saman tien buffettiin syömään. Laivalla on yleensä aika umpisurkeita esiintyjiä, mutta tälle keikalle löytyi mukaansavetävä saksalainen rockabillypumppu Tripleseven. Menevää musaa soittivat ja sai jalat vipattamaan. Baarin yleisökin innostui tanssimaan. Hieno fiilis tuli. 

Kirjoittelen tätä bussissa matkalla Turusta kohti kotia. Takana on hieno viikko, mahtavia kokemuksia futiksesta ja yhteishengestä. Nyt tunnen paremmin muita vanhempia. Olen ihan varma, että tytöt saivat tästä reissusta mieleenpainuvia muistoja pitkäksi aikaa. Joukkue on entistä tiiviimpi joukkue isolla kirjaimella ja näyttäisi myös siltä, että he tuntevat toisiaan paljon paremmin. 

Kahden vuoden Gothia Cup -projekti on tullut päätökseen. 

Kiitos!




torstai 18. heinäkuuta 2013

Kolmas

Keskiviikkona tytöt saivat nukkua tunnin myöhempään ja vasta 9.30 mentiin aamupalalle. Meillä olisi vastassa lohkomme viimeisessä ottelussa Sunderby BK pohjois-Ruotsista. Tämä joukkue oli voittanut ylivoimaisesti kaksi lohkomme muuta vastusta, joista toisen me olimme voittaneet ja niukasti toiselle hävinneet (vaikka käytännössä olimme parempia). Tiukka peli edessä siis.

Lähdimme siis tuttuun tapaan Heden Centeriin cupin pääpaikalle. Oli todella kuuma päivä tulossa, sen tunsi jo kevyesti lämmitellessämme. Vettä tulisi kulumaan. Ennen lämmittelyä tytöt saivat vähän ostosaikaa ja moni ostikin itselleen Gothia Cupin paidan. 

Sitten lähdimme lounaalle.  Nyt löytyy kritiikkiä tapahtuman järjestäjille: jokaiselle henkilölle oli varattu YKSI pieni hampurilainen kahdella pihvillä, mausteeksi sai ketsuppia ja/tai amerikkamajoneesia ja tomaattia. Lisäksi perunamuusia. Ei mitään salaattia. Jaa näkkäriä olis saanut ottaa. Suurelle osalle tytöistä jäi nälkä tämän lounaan jälkeen. Voin vain kuvitella kuinka naurettavan pieni tämä annos on 17-vuotiaille urheileville pojille, jotka syövät kuin hevoset...

Tämän jälkeen ajelimme jälleen Åby-kentille, jossa pelimme Sunderbytä vastaan oli. Otimme virallisen valokuvan joukkueesta. Spekuloimme johtajaporukalla paljon mikä olisi meille kannattava tulos. Minä ja toinen valmennustiimiläisemme katsoimme ensin lohkomme muiden joukkueiden pelin, se päättyi 0-0. Ei apuja Hörby FF:ltä. 

Sunderby BK oli erittäin vahva joukkue, sieltä mieleen jäi nro 17, joka oli jo tehnyt kaksi hattutemppua. PuolustusTaistelu muutamilla vastahyökkäyksillä oli kovaa, mutta 17 pääsi sen yhden maalin tekemään. Harmillista! Näin päädyimme lohkossa kolmanneksi ja meidän ei tarvinnut aloittaa torstaina peliä klo 8.00

Ai niin, mainitsinko että oli kuuma. Todella kuuma koko päivän. 

Matsin jälkeen teimme pienen turistimaisemakierroksen ja kuulimme kaupungista infoa. Kiipesimme (onneksi bussin kyydillä) Rasbergin vuorelle katsomaan Göteborgia vähän korkeammalta. Upeat maisemat oli. Ajelimme SILLAN kautta hotellille, ilmoitimme ilouutisen, että menemme Lisebergin huvipuistoon tänä iltana ja menimme suihkun kautta syömään. Hotelln illalliset ovat kyllä olleet erittäin hyviä ja palvelu mainiota. 

Ja sitten bussilla kohti Pohjolan suurinta huvipuistoa. Oli se kyllä iso ja laaja. Jos jonkinmoista vempainta ja vimputinta riitti heikkopäisille. Upeahan tuo oli, ei siinä mitään. Itse en okein enää näistä villisti innostu, mutta tää oli tosi hieno juttu tytöille. Joka kolmas tuntui kantavan suuria suklaabokseja, joita voitti arvoista. Ei tärpännyt mulla...

Toinen ai niin: Lisebergissä esiintyi M.A. Numminen ja Pedro Hietanen. Aika paljon oli ihmisiä Mauri Anteron paita päällä.

Sitten käveltiin hiljaisen Göteborgin halki hotellille nukkumaan. Huomenna vastaamme tulee IFK Nyköping. 




keskiviikko 17. heinäkuuta 2013

MAALI!!

Tiistain aamurutiinit meni samalla tavalla kuin maanantain. 8.00 herätys ja 8.30 syömään. Sitten mentiin Heden Center alueelle, siellä on iso markkina-alue, jossa on jos jonkinmoista esittelyaluetta ja isoja telttoja. Lisäksi siellä tietysti pelataan futista. Katsoimme ranskalaisen akatemiajoukkueen ACBB Paris peliä Örgryteä vastaan. Ruotsalaiset pistivät kovasti kampoihin mutta eivät voineet taitaville ranskalaisille mitään.

Tytöt lämmittelivät Heden Centerissä ja pidimme hauskaa rentoa team buildingia yhdessä meidän huoltojoukkojenkin kanssa. Hieno kansainvälinen tunnelma alueella kun vieressä lämmittelee joukkueita Japanista, Nigeriasta, Perusta ja Libanonista.

Kävelimme aterioimaan jo tutuksi tulleelle koululle. Menu oli tänään riisiä ja kananugetteja. Ihan maistuvaista. Yritimme tähdentää tytöille syömisen tärkeyttä vaikka ilmat ovatkin lämpimiä. Brasilialainen poika piti silmät kiinni itsekseen yli minuutin pituisen ruokarukouksen.

Sitten olikin jälleen futiksen vuoro, eli bussilla ajelimme Åbyn kentille Mölndaliin jo tutuksi tulleelle alueelle. Valmistauduimme toiseen Gothia Cupin otteluumme Hörby FF vastaan. Aurinko paistoi joten vesihuolto ja juominen oli erittäin tärkeää. Meitä ennen samalla kentällä pelasi juurikin saman ranskalaisen ACBB Paris -joukkueen nuoret saksalaisia vastaan, olimme saksalaisten puolella. 

Yksi asia pisti silmään tässä ranskalaisessa joukkueessa. He olivat tietysti kuin yhtä perhettä faniensa kanssa. Mutta voittaessan matsin he lähtivät bilettämään kannattajiensa (toiset saman seuran pelaajat) kanssa eivätkä kätelleet toisen joukkueen pelaajia. Futiksen kirjoittamattomiin sääntöihin kuuluu vastustajan kunnioittaminen ja olen aina tottunut siihrn, että pelaajat kättelevät pelin jälkeen. Ehkä tämän takai en oikein tästä pariisilaisjoukkueesta tykännyt, vaikka he äärettömän taitavia olivatkin. 

HooGee oli erittäin hvn latautunut peliin ja tytöt todella antoivat kaikkensa pelissä. Ja tällä kertaa se palkittiin, voitto tuli 1-0!!! Viimeinen vartti pelissä oli erittäin jännittävä mutta tytöt kestivät sen hienosti. Tuomarin viheltäessä pelin päättymiseksi minä ja joukkueenjohtajamme ryntäsimme vaihtopelaajien kanssa kentällä juhlimaan. Teimme pikaisen ringin ja pienen voitontanssin. Sitä hetkeä muistellessa tuli iso hymy kasvoille. Kertakaikkiaan mahtavaa! Upea suoritus tytöiltä ja rohkeasti taisteltu voitto!

Voiton ja kehujen jälkeen valuimme takaisin bussille ja ajelimme hotellille. Tytöt saivat vapaata shoppailuaikaa ja miesporukka lähti Heden Centerille katsomaan argentiinalaisen River Platen peliä. Vastassa oli kukas muukaan kuin ACBB Paris 15-vuotiaista oli kyse. Molemmissa joukkueessa oli aivan huikeita yksilösuorituksia ja äärettömän hyviä tulevaisuudenlupauksia. Näistä pelaajista kuulemme seuraavan viiden vuoden päästä. Ranskalaiset olivat fyysisempiä ja selkeästi nopeampia, argentiinalaiset taas teknisesti parempia. Paris voitti 2-0. Vielä on mainittava, että tätä matsia ennen japanilainen joukkue voitti venezuelalaisen 2-0 ja pelin jälkeen tapahtui sellaista mitä en ole koskaan nähnyt. Japanilaiset tulivat päätymme eteen ja kaikki kumarsivat syvään ja pitkään katsojille. Se oli hienon näköistä.

Matsista käveltiin ohjaajaporukan kanssa Leader's partyyn Scandinavium-jäähalliin. Tytöt menivät valtavan suureen diskoon ihan Scandinaviumin viereen. Ohjaajat saivat illallista ja lavalla oli ohjelmaa. 

Aluksi Göteborgin pormestari toivotti meidät tervetulleeksi 39. kertaa. Sitten jaettiin jotain palkintoja ja musiikkiesitykset alkoivat. Ruotsalaiset sitten osaavat tämän viihdyttämisen, valtavan iso respekti siitä. Meitä viihdytti musikaaliorkesteri kymmenien eri vuosikymmeniltä olevien coverbiisien potpurrilla. Meno oli kerrassaan mainio, tanssittiin pöydillä, letkajenkantapaista käytävillä ja tanssittiin eri maista tulleiden ihmisten kanssa. En ikimaailmassa olisi uskonut, että sellainen päivä tulee, että tanssahtelen nykymusiikin parissa ihan täpinöissäni. Mutta meno vei kertakaikkiaan mukanaan. Illan kruunasi koko tuhatpäisen yleisön yhdessä laulama We are the champions. Jokaiseen tyhjään väliin vedettiin yhdessä saksalaisten johdolla White Stripesin Seven nation armya. Ääni meni totaalisesti.

Ilta päättyi ja tulimme laulaen hakemaan tyttöjä diskosta. Hieman he ihmettelivät laulavaista aikuisporukkaamme. 

Vielä loppuillasta hotelli oli järkännyt sämpyläiltapalan, se oli kiva päätös huikealle päivälle.




tiistai 16. heinäkuuta 2013

Maanantai Göteborgissa

Maanantaiaamulla aamiaisella oli todella kansainvälinen meininki. Useita eri kieliä kuulostelin ja monia eri kansalaisuuksia tuli vastaan.

Laitettiin kamat kasaan ja lähdettiin Mölndaliin, jossa alkusarjamme pelit pelataan. Kaupunginosasta bongasin erikoiset kadunnimet: Kallblodsgatan-Varmblodsgatan.
Åby Mölndalissa kymmenkunta kenttää, jossa futista pelailtiin. Valmentajat treenasivat tytöt jalkapallovaihteelle. Alueella oli hämmästyttävän Vähän vessoja, suomalainen olis laittanut 10 bajamajaa riviin. Ruotsalainen oli vissiin tuumannut, että parille tuhannelle ihmiselle riittää neljä jäähallin vessaa...

Sitten ajeltiin bussilla syömään koululle keskustaan, lihapullia ja keitettyjä pottuja oli ruokana. Maistui. Ruuan jälkeen bussiteltiin takaisin Åbyyn matsiin valmistautumaan. 

Huh huh mikä matsi Njurunda IK:ta vastaan! HooGee oli parempi joukkue, mutta kovaa työtä, taistelutahtoa ja periksiantamattomuutta ei valitettavasti palkittu. Njurunda teki toisesta kahdesta paikastaan maalin ja voitti 1-0. Mutta ei voi kun kehua tyttöjä, niin kovasti taisteltiin ja yhteishenki on kerrassaan mainio. Lisäksi meiltä vietiin aika selkeä rangaistuspotku kun hyökkääjämme kaadettiin tylysti rangaistusalueella. Mutta pulinat pois, peli on päättynyt. Jalkapallo on kyllä pelien kuningas, okeasti. 

Matsista palattaessa jäätiin pahasti Göteborgin ruuhkaan. Matkanteko oli tuskaista ja tytöt väsyneinä torkkuivat penkeillään. 

Kuudelta syötiin illallista hotellilla, spagettia jauhelihaa ja erinomaista salaattia. Sitten lähdettiinkin valumaan kohti suurta Ullevin stadionia. Siellä pidetään Gothia Cupin avajaiset. Väkeä oli valtavasti jo lähikadut täynnä omien maiden kansallisissa tamineissa tai joukkueen väreissä. 

Ullevi on hieno ja moderni stadion. Se oli loppuunmyyty viimeistä paikkaa myöten. Seremonioissa maiden lippuja oli valtavat määrät, eli joka maailman kolkalta oli joukkueita tullut pelaamaan futista. Suomalaisjoukkuetta johti joulupukki ja -muori ja pelaajat olivat tonttuja. 

Aika tunteita herättävä kohta oli kun stadionille saapui Kim Källström Cupissa pelanneet futarit ympäri maailmaa. Kehitysvammaisten riemun näkeminen herkistää mut aina. Toinen samanlainen kohta oli lapsikuoron laulama Heal the world. 

Ruotsalaiset osaa kyllä hauskanpidon ja hyvän tunnelman luomisen. Ilman, että se tuntuu väkinäiseltä. Tapahtumassa oli paljon musiikkia, tanssia, pyrotekniikkaa, kansainvälisyyttä ja iloista yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kukaan suuri stara ei esiintynyt, joten salainen toiveeni Zlatanin esiintymisestä ei toteutunut. Ilta päättyi upeaan ilotulitukseen. 

Kun pääsen kotiin niin laitan tähän videopätkän avajaisista. 

Illalla katsottiin vielä "aivot narikkaan" -teemalla James Bondia. Sitten kirjoitin tämän. 




sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

Gothia Cup

No niin. Kauan odotettu retki Gothia Cupiin Göteborgiin alkoi eilen. Olen mukana HooGee Smaragdien huoltajana, perheenjäsenemme siis on pelaajana.

Lähdimme iltapäivällä laivalla Helsingistä Tukholmaan. Laivalla katsottiin kun Ruotsin naisten maajoukkue nuiji EM-kisoissa Suomen. Surullista. Tukholmasta sitten ajelimme halki Ruotsin eri köpingien kautta Göteborgiin (Nyköping,Norrköping, Linköping,Jönköping). Viimeisimmässä syötiin hamburgaret. Ajomatkan aikana pelasimme coachin kanssa Football Manager Handheldia ja futislogopeliä iPadilla. 

Ullevit (gamla ja nya) näyttävät hienoilta. Nyalle pääsemme huomenillalla suuriin avajaisiin. Gothia Cup on maailman suurin juniorifutisturnaus, täällä on yli 50 000 pelaajaa! HooGee pelaa kolmea ruotsalaista joukkuetta vastaan. Niistä lisää sitten huomenna. 

Syötiin vielä illallinen hotellilla, valmennus piti pienen pep-talkin joukkueelle ja sitte onkin aika jonkun hetkisen päästä mennä nukkumaan. Mä käyn kyllä pienellä iltakävelyllä, kaipaa jotenki raitista ilmaa. 






torstai 11. heinäkuuta 2013

Metro tulee...

Olin kävelyllä ja otin pari kuvaa meidän kotimme lähellä olevasta metrotyömaasta. Ajattelin, että näitä kuvia voi katsella kymmenen vuoden päästä ja funtsia, että millaista seuduilla oli ennen metron saapumista. Kuvassa olevaan paikkaan on siis tulossa metropysäkki, kauppakeskuksen laajentuminen ja muistaakseni jonkunlainen parkkitalokin. Ennen kuin metron rakentamista jatketaan länteen, tämä paikka on päätepysäkki lännessä.

Välillä tuntuu, että koko Matinkylä on yhtä rakennustyömaata, lieneekö se koskaan ohi ennenkuin kaikki tyhjät tilat on täynnä kerrostaloja?