lauantai 29. syyskuuta 2012

HYVÄ FC HONKA !

FC Honka voitti tänään Suomen Cupin finaalissa KuPSin Kuopista 1-0! Tämä on ensimmäinen varsinainen iso voitto seuralle pitkään pitkään aikaan. Toki pari kertaa on Liigacup voitto tullut, mutta sitä ei kovin moni seura pidä kovinkaan suurena saavutuksena.

Tämä kausi on Hongalla mennyt kovin keskitasoisesti. Seura muuttui aika radikaalisti tälle kaudelle, nuorentui ja kokeneita pelaajia lähti pois. Nyt tällä nuorella joukkueella on saavutettu liigassa keskitaso, joka varmaan on se aika lailla oikea taso. Ensi kaudelle on odotettavissa jälleen isoja muutoksia taloustilanteen takia.

Mutta tänään juhlitaan! Honka on voittanut ensimmäisen suuren pyttynsä, Suomen Cupin! Sillä seura pääsee europeleihin ensi kaudeksi mikä on erityisen tärkeää. Suuret onnittelut koko joukkueella ja taustaväelle! Nauttikaa voitosta!!!

Hieno fiilis!! Nyt, espoolaiset mars mars katsomaan matseja Tapiolan Urheilupuistoon! Europelejä luvassa ensi kaudella!









sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Nepaliksi, kiinaksi, arabiaksi

Viime viikonlopun leirillä pyysin muutamaa ystävää kirjoittamaan nimeni ylläolevilla kielillä. Mun mielestä nimeni näyttää aika kauniilta näillä kirjoitettuna. Kaunein ehkä kiina, se on jotenkin visuaalisesti eniten silmääni miellyttävä.

torstai 20. syyskuuta 2012

Monikulttuurista musiikkia



Järjestimme töissä Colourful Espoo Worlds Within Music -monikulttuurisen tapahtuman. Tässä video esiintyjistä.

http://colourfulespoo.blogspot.com

perjantai 14. syyskuuta 2012

Bajen i Gotland

Taannoin kävin Gotlannissa ja Visbyssä. Reissuilla ulkomailla sitä yrittää aina löytää paikallista futiskulttuuria ja katsella miten se näkyy katukuvassa. Visbyssä se ei kovin paljoa näkynyt, mutta vähän kuitenkin. Visbyn suurin seura on FC Gute, jolla on paljon nuorisotoimintaa, miesten ykkösjoukkue pelaa kakkosdivisioonassa, eli kolmannella tasolla. Joukkue ei liene koskaan kovin korkealla pelannut. Kotiottelut pelataan Visbyssä Gutavallenilla, joka vetää n.5000 ihmistä. Kärjessä pelaa hauskanniminen kaveri, Hampus Norman.


Sen sijaan sieltä täältä Visbyä löytyi suuren tukholmalaisseuran tarroja. Vihreävalkoinen Hammarby IF oli edustettuna aika monessa katutolpassa. AIK:n tai Djurgårdenin tarroja en löytänyt mistään, joten voisi ajatella, että Bajen on Gotlannissa ykkönen. Tai sitten Hammarbyfanit käyvät ahkerasti saarella tarroittamassa kaupunkia.



Koskapa FC Guten tiedot löysin vasta kotona ja kaupungin oma seura ei tullut missään vastaan Visbyssä, niin veikkaanpa, että Bajen on kannatetumpi seura saarella. Tai sitten jalkapallo ei ole Gotlannissa niin suurta kuin muualla Ruotsissa.



Ruotsissa kuolinilmoituksessa ei aina olekaan ristiä vaan futisjoukkue

sunnuntai 9. syyskuuta 2012

Syyskuun synkistelyä


  • W.A.S.P. : Heavens hung in black
  • Lawless Movie Soundtrack (The Bootleggers feat. Liela Moss, & Emmylou Harris): Aim towards the sky
  • Deuteronomium: Black Raven
  • Dropkick Murphys: (F)lannigan's ball
  • Nightwish: Swanheart
  • Chris Cornell: You know my name
  • Peer Günt: I don´t want to be a rock´n´roll star
  • Depeche Mode: Shake the disease
  • Steelheart: Shine a light for me
  • Pulp: Live bed show
  • Vangelis: Light and shadow
  • Mirel Wagner: No death


tiistai 4. syyskuuta 2012

Kotiinpaluu ja muutama extrakuva

Tätä kirjoitellaan jo kotona:

Retken viimeinen aamu koitti laivalla klo 6.00 kun kännykkäherätys helisti. Siitä sitten aamiaiselle. Aika hiljaista porukkaa tuntui olevan syömässä, ei pelkästään meidän väki vaan kaikki muutkin. Ehkä meidän porukalla oli myös jo vähän retkiväsymystä ilmassa tässä vaiheessa.

Bussi pääsi aika nopeasti ulos laivasta, vaikka ihan viimeisenä sisälle mentiin. Ei tarvinnut kauaa parkkipaikalla odotella. Tässä vaiheessa sanoimme kahdelle Porin vahvistukselle "näkemisiin ja nähdään ens kerralla". Lupasivat tulla. Lähdimme Turun keskustan kautta sitten ajelemaan Paimioon päin.

Paimiossa on kotileipomo, josta matkanjohtajille oli annettu vinkkiä. Paikan nimi on Tannisten Kotileipomo ja täällä pysähdyimme kahvittelemaan. Aikamoinen myynti oli Tannisilla kyllä yhden tunnin sisällä kun yli 40 ihmistä tulee ostamaan leipää, keksejä, torttuja, kakkuja ja mitä lie. Kaikki samana aamuna leivottuja. Tätä pysähdystä voimme suositella, kannattaa ajaa Turuntiellä olevan ABC:n ohi ja tulla ostamaan paljon parempia  kotileipomotuotteita Tannisilta.

Ilahduimme myös kun näimme myös entisen työtoverimme, nykyisen paimiolaisen.


Loppumatkalla eräs reissulaisemme piti meille hauskan tietokilpailun ja lauloi samalla Elviksen Love me tenderin. Elvistä imitoiden ja hyvin siinä onnistuen. Saimme myös kuulla runoja muutaman matkalaisemme innostuttua lausumaan. Nyt sitä aamuista reissuväsymystä ei ollut enää yhtään. Kiiteltiin sitten ja hyvästeltiin toisiamme, mutta varmasti vielä nähdään. Tarkoitus on pitää kuvakatselmus jossain vaiheessa syksyä ja muistella retkeämme.

Tämä oli hieno kokemus. Voin suositella Visbyä ja Hotel Solhemia vanhan kaupungin muurin laidalla.

Kiitos, jos olet jaksanut lukea reissukuulumisia tästä avoimesta päiväkirjasta. Tässä alla vielä muutamia kuvia sieltä ja täältä.


Vahtiukkeli Drottningholmissa

Tuomiokirkko

Kyllä, tämä Biergarten on Visbyssä

Aamiaisella hotellilla

Rauk

Hevoskastanja

Tuomiokirkko

maanantai 3. syyskuuta 2012

Kääntyy hyväksi

Kirjoitettu odotettaessa Viking Amorellaa Tukholman satamassa:

Lähdettiin ilman yhtä retkeläistä laivalla kohti mannerta. Olimme tehneet kaiken voitavamme. Matkalla asia pysyi mielessä koko ajan, mutta yritin vähän rentoutua kuuntelemalla musiikkia ja torkkujen yrittämisellä.

Nynäshamnin satamasta lähdimme pikku kauppareissun jälkeen ajelemaan kohti Södertäljeä. Mentiin vähän pienempiä teitä pitkin ja oli kiva nähdä ruotsalaista landea. Ihan pöndellä oltiin.

Södertäljessä käytiin Torekällbergetin ulkoilmamuseossa. Se sijaitsi korkeahkon kukkulan huipulla ja siellä oli Södertäljen historiaa esiteltynä kahdessa osassa, kaupunki ja maaseutu. Meillä oli opastus kaupunkipuolella. Opas painotti erikoisella tavalla suomenkieltä. Esillä oli tavaraa ja kaupunkielämää 1800-luvulta, rikkaiden ja köyhempien elämää. Ihan jees, mutta suoraansanoen ei mitään tajunnanräjäyttävää.

Maaseutupuolella oli maatilan eläimiä ja samanlaisia rakennuksia, mitä löytyy jokaisesta Suomen kotiseutumuseosta. Ei sen enempää tai vähempää. Eläimet oli kyllä hauskoja, niitä on kiva katsella.

Museon parkkiksella oli välikahvien paikka. Tässä syötiin Nynäshamnin Lidlistä ostetut leivät ja banaanit+kahvit. Muut museovieraat yrittivät ostaa meiltä kahvia. Ei myyty että riitti omalle väelle.

Ajeltiin sitten Sthlm:ää kohti. On se vaan iso kaupunki, suurempi kuin koko pääkaupunkiseutu. Vilinää riittävästi. Mentiin kohti Drottningholmia, kuningattaren kesäpalatsina kaiketi tunnettu. En tiedä tarkemmin, voitte googlata. Paikassa on avaranvihreänlaajat puistot, joita varmaan sadat ohmiset ylläpitää. Hieno ja pompöösi paikka, mutta kun nyt en ihan täpinöissäni näistä kuninkaallisista ole, niin mitään suurta ihastusta paikkaa kohtaan ei syntynyt. Kävelin vain kauniilla alueilla sinne ja tänne. Mutta hyvä paikka se on, käykää katsomassa.

Viimeiset välikahvit juotiin Drottningholmin parkkipaikalla. Siitä eteenpäin lähdettin laivalle. Enpä tiedä mutta kaupungeissa ajelu ja kyydissäkin olo on musta tosi kivaa. Tykkään katsella katujen varsilla olevia liikkeitä ja liikennettä. Nyt kierreltiin mukavasti ympäri Tukholmaa.

Kirjoitettu kuljettajien sisäpiirihytissä vatsa buffet-täynnä ja karkit ostettuna lähellä keskiyötä:

Mahtava asia!! Gotlantiin jäänyt retkeläisemme soitti mulle ja kyseli kuulumisia ja kuinka pääsisi pois saarelta! Valtava helpotus tuli kuulla hänen äänensä ja suuri murhe lähti pois. Retkeläisemme oli paljon paremmassa kunnossa kuin aamulla ja pystyi juttelemaan kanssani. Rukouksemme kuultiin!

Oltiin aikaisessa satamassa ja meillä oli suht paljon aikaa odotella laivan saapumista. Olin jälleen kuljettajalipulla liikkeellä. Sain oman hytin, laivalla näytti olevan paljon tanskalaisia ja ruotsalaisia kuskeja. Ilmeisesti he osaavat aika tarkkaan laskea alkoholin haihtumisen huomisaamua kohden, sen verran reippaasti tuntuivat juomaa kiskovan heti laivaan päästyään. Täytyy kuitenkin sanoa, että ei meidän kuski, ainakaan tällä reissulla. Mutta kyllä tuo rekkakuskipuoli laivalla on aika äijjjämeiningin oloista. Mutta oli kiva vilkaista sitäkin puolta.

Sitten vielä illan päätteeksi buffetiin. Nyt kun Viikkarilla on matkustanut neljännen kerran aika lyhyen ajan sisällä, niin tiesi jo kaikki ruuat. Mutta silti löysin yhden mainion uuden maun, jota täytyy kotiinkin ostaa. Omenasilli, ai että!

Tax-freen kautta sitten laskeuduin äijjjäosastolle nukkumaan. Siirsin kellot kotimaan aikaan ja ihan kohta meen nukkumaan. Eka nollaan pääni jollain melodisella death-metallilla/Nightwishillä/Within Temptationilla. Aika kovalla volyymilla. Mukava, mutta henkisesti aika raskas päivä takana.

Äkillinen

Kirjoitettu Itämerellä Destination Gotland -laivalla muutamia kilometrejä Visbyn satamasta:

Hotellin väki oli tehnyt aamupalan puolta tuntia aikaisemmaksi, hieno ele. Mutta ehkä aika normaalia kun on iso ryhmä talossa, luulen.

Mutta sitten: eräs ryhmämme jäsen sairastui pahasti ja sai ambulanssikyydin sairaalaan. Onneksi ryhmässämme oli sairaanhoitaja, jonka apu ennen ambulanssin saapumista oli korvaamatonta. Kartoitimme tilannetta ja pääsimme ilmeisesti aika hyvin kärryille minkäsuuntaisesta vakavasta jutusta on kyse.

Sitä tietysti inhimillisesti murehtii pahinta koko ajan. Enkä tiedä onko se edes välttämättä liiottelua tässä tilanteessa. Mutta sitä kuitenkin tilanteessa toimii jotenkin vaistomaisesti, panikoitumatta. Ajatuksissa tämä pyörii koko ajan, ilmenee ainakin mulla pienenä poissaolevuutena. Toisaalta tilanteessa täytyy koko ajan ottaa huomioon myös koko muu 40-henkilön ryhmä, heidän rauhoittaminen, laivaan ehtiminen jne. Pidin luhyen aamurukouksen bussissa. Asia on Isossa Kädessä, Taivaan Isän tiedossa ja hoidossa. Kunpa sen vaan voisi kokonaan jättää Hänelle.

En jaksa kirjoittaa nyt muusta.

lauantai 1. syyskuuta 2012

Tukholmasta Gotlantiin

Kirjoitettu pe 31.8 klo 10 paikkeilla Nynäshamnin satamassa:

Herättin kello viisi. Kyllä, kello viisi. Ja siitä sitten pikaisen suihkun kautta aamupalalle. Ja laivasta poistuttiin jo puoli kahdeksalta. Pidin aamuhartauden ja lähdettiin ajelemaan Tukholmasta etelään kohti Nynäshamnia. Satoi aikas paljon.

Kuljettajamme/matkatoimisto oli arvioinut kaupunkien välisen ajoajan liian pitkäksi, joten meille jäi aikaa Nynäshamnissa kiertelyyn. Täytyy kyllä sanoa, että kaupunki oli kuin aavekaupunki, ihmiset pitivät sadetta sisällä tai olivat Tukholmassa kansankotia pyörittämässä. Pienenpientä keskustaa oli aika vaikea löytää, vaikka aikalailla kierreltiin.

Kirjoitettu Destination Gotland -laivalla, lounaan jälkeen täydellä vatsalla, matkalla kohti Gotlantia:

Pienen mäen huipulla oli Nynäshamn kyrka. Kirkon tornin päässä ei ollut ristiä vaan kukko. Teki mieli ajatella jotain Ruotsin kirkon tilan symboliikasta liittyen ristitömyyteen, mutta olkoon nyt. Kirkko oli valmistunut 1930 ja se oli sekoitus monenlaisia tyylejä. Kirkon ovet olivat apposellaan auki ja me käveltiin Veeran kanssa sisään katsomaan olisko joku sisällä tai joku tilaisuus käynnissä. Hautajaisia pelättiin.

Kirkossa ei ollut ketään, mutta täydet valot siellä oli. Ensimmäisenä huomio kiinnittyi alttarin yläpuolelle. Jeesus oli naulittuna ristille täysissä vaatteissa. Se näytti erikoiselta, kun ihan toisenlaisiin krusifikseihin on tottunut. En oikein osaa kuvitella Jeesuksen kovasti hymyilleen ristillä. Kirkossa oli myös moderni triptyykki, laiva (kuten satamakaupungeissa on tapana), toinenkin alttari kirkon takaosassa. Messulärpäkkeestä päättelin seurakunnan olevan aika korkeakirkollinen. Seurakunnan oman toiminnan esitteitä ei pettymyksekseni löytynyt.

Kirkkokatselmuksen jälkeen siirryimme bussilla keskustan konditorian kautta satamaan. Kuskimme kävi hakemassa liput, joita olikin sitten kolme kappaletta/henkilö. Tykkäävät vissiin lipuista ja printtailuista. Terminaali oli isohko ja väkeä oli aika paljon. Laivaan sai ottaa vain yhden käsipakaasin ja loput täytyi laittaa lentokoneen tavoin ruumaan. Meillä oli laukut bussissa.

Saimme paikat edelleen lentokonemaisilta penkeiltä, joissa pöytä laskettiin edelläistuvan selkänojasta. Ruuan haku cafeteriasta olikin sitten kieliseikkailu, yrittäen selvittää mitä kaikkea päivän lounaaseen kuuluu. Kaikki kuitenkin loppujen lopuksi saivat tarjottimelta vatsoihinsa haluamaansa ruokaa, joten kaikki meni hyvin. Tosin eräs ryhmäläisemme oli kylmästi ilmoittanut suomeksi mitä haluaa, oli tullut turskaa kanan tilalle...

Miestenvessassa on eläviä kukkia.

Kirjoitettu Hotel Solhemissa Visbyssä aika myöhään puhkiväsyneenä, mutta erinomaista ruokaa syöneenä ja itsestään ylpeänä:

Matkalla tuli vähän väsy ja taisin torkahtaakin. Sitten Destination Gotland saapui Visbyyn, satoi edelleenkin aika paljon, mieliala vähän painui. Bussi löytyi nopeasti samoin hotelli Solhem. Siirsimme kaupunkikävelyn huomiselle päivälle, koska kirkkaampaa ilmaa oli luvattu.

Pienet lepohetket, retkeläisten tekemät pullat ja olin valmis lähtemään tutustumaan kaupunkiin. Siellä sitten kävelinkin sininsokin käyden läpi kaikki rauniokirkot (uskonpuhdistus kyllä aiheutti paljon pahaa vanhoille katolisille kirjoille) ja toimivat kirkot, mahtavat keskiaikaiset pikkukujat, torit ja pikkukaupat. Tämä on hieno kaupunki! Huomenna toivottavasti saan kuulla siitä lisää.

Iltaruoka hotellilla oli aivan taivaallista. Mutta sitä ennen olikin melkoinen säätäminen ruoka-allergioista tarjoilijoille ja kokille. Useaan otteeseen. Todella. Ja tämän kaiken tein ruotsiksi! Se asia mistä olen itsestäni ylpeä on ruotsin kielen puhumiseni. Olen päässyt sen kynnyksen yli, että kääntäisin kielen englanniksi. Aika hyvin jo onnistun ruotsiksi. Toki virheitä tulee paljon ymmärtämisessä, mutta aika paljon on myös onnistumiskokemuksia.

Mutta nyt tämä teksti verkkoon (kiitos hotellin wlan) ja nukkumaan!

Nuoruuden lähteeltä keskiajalle

Tais mennä kaksi postausta kronologisesti väärinpäin. Tämä teksti ja kuvat on lauantailta 1.9.

Makean unen jälkeen lähdettiin liikkeelle oppaan johdolla kohti Pohjois-Gotlantia. Sää oli pilvinen, mutta sade oli päättynyt, jihuu! Hotel Solhemia on kehuttava, aivan upea ja erittäin hyvätasoinen hotelli erimomaisella sijainnilla ihan vanhankaupungin muurin vieressä.

Ensimmäinen kohde oli Tingstäden kylän pohjoispuolella oleva "nuoruuden lähde". Täällä piispa Israel Kolmodin sävelsi Suvivirren. Se veisattiin ja lähdevettä juotiin. En kyllä nuorentunut yhtään...

Pohjois-Gotlannissa on mielenosoittajia suomalaista Nordkalk-yhtiötä vastaan. Firma yrittää louhia suuret määrät kalkkia saarelta ja se vähentää vesivaroja huomattavasti, alue on luonnonsuojelualuetta jne. Meidän hotelliin oli Tukholmasta tullut 70 poliisia Gotlannin poliisin kutsumatta. Mielenosoittajia on siis lähes yhtä paljon kuin poliiseja. Lienevät vielä jotain mellakkaexperttejä. Tämä maksaa ruotsalaisille veronmaksajille miljoona kruunua. Ruotsissakin siis osataan käyttää poliisiresursseja "oikein"...

Täällä on muuten yhtä paljon lampaita kuin ihmisiä. Päkäpäitä on joka puolella. En tarkoita siis ihmisiä.

Lossi vei meidät yli Fårön saarelle. Täällä on kuulemma paljon ruotsalaisjulkkisten mökkejä ja tontin/talon hinta kallis. Gotlannissa kuulemma maanhinta on ihan kohtuullinen, tosin kunnallis- ja valtionveroprosentti on yhteensä 33%.

Lampaannahkakauppa Ebbessä käväistiin tekemässä myyntiin piikki, kun porukkamme sinkosi ostoksille. Vartti piti olla mutta eihän se koskaan niin mee. Hyviä nahkatuotteita ja paikallista käsityötä ihan kelpo hintaan.

Pohjoisen kivipaikka Langhammars oli kyllä karulla tavalla kaunis. Koska Gotlanti on hyvin kalkkipitoinen, niin koko valtava ranta oli täynnä erikokoisia valkoisia kiviä. Meri ja tuuli olivat kovertaneet pehmeät kivenosat pois ja jättänyt jäljelle jättimäisiä isoja kivijärkäleitä. Näitä kutsutaan raukeiksi. Massiivisia. Luonto Fåron pohjoisosissa on yleensä täynnä turisteja, jotka tulevat ihailemaan luonnonsuojelualuetta. Nyt oli kuitenkin tilaa meillekin.

Langhammarsin parkkipaikalla juotiin perinteiset "välikahvit". Se tarkoittaa bussissa keitettyä kahvia ja juuri ennen reissua tehtyjä leivoksia ja keksejä. Suussasulavan hyviä! Tässä hetkessä vielä aurinkokin paistoi täydeltä taivaalta ja elämä oli nautintoa.

Ajelimme pohjoisen luonnonsuojelualueella, merimetsoja bongattu! Tämän kesän reissuilla oon nähnyt aikas paljon erikoisia lintuja. Pikkaisen kiirettä piti, että ehdimme lossiin takaisin, mutta Jari-kuski oli ajoittanut melkein minuutilleen saapumisemme. Lossia odotellessa bongasimme myös nyt pahanmaineisen Nordkalkin tehtaat... Hyihyi!

Söimme lounaan Suderby's Herrgård - nimisessä golfkartanossa Visbyn eteläpuolella. Reissumme golffari kertoi, että kierros maksaa kymmenesosan siitä mitä Suomessa. Pihalla ihmeteltiin jättimäisiä hevoskastanjoita ja kartanoalueen kukkaistutuksia. Enhän mä noista kasveista mitään kuitenkaan tajua.

Nippelitieto: täällä ei ole mustikoita tai puolukoita vaan karhunvatukka on yleisin metsämarja.

Yritimme käväistä Västerhejden kirkossa, mutta emme päässeet sisään. Kaikki Gotlannin kirkot on keskiajalta ja niitä on tosi paljon. Valitettavasti väki ei oikein niissä kuitenkaan käy. Myöskään Stenkumlan kirkkoon ei päästy.

Pippi Långstrump -elokuvat kymmeniä vuosia sitten on kuvattu Visbyssä. Kaupunkikohtaukset on kuvattu vanhassa kaupungissa ja Pepin koti Villa Villekulla sijaitsee myös Visbyssä. Huvipuisto, jonne se on siirretty, oli kyllä kiinni, mutta aidanraosta otin kuvan.

Jatkoimme matkaa vanhaan kaupunkiin, bussi vei muutamat jo hotelliin lepäämään. Opas vei meidät ensin Visbyn tuomiokirkkoon. Hienossa keskiaikaisessa kirkossa alkoi tunnin päästä gospelkuorokonsertti, he harjoittelivat ja lauloivat reipastahtisia negrospirituaaleja. Mutta joku valopää oli keksinyt pitää modernin taiteen näyttelyn keskiaikaisessa kirkossa. Sinänsä taideteokset olivat varmaan ihan ok mutta kummallinen moderni taide oli ihan väärässä paikassa. Jopa alttari oli peitetty ja edessä oli joku ihme "taideteos". En voi ymmärtää miten on tällainen tyylisekamelska hyväksytty, onko kirkkoherra tai piispa olleet malarialääkkeiden vaikutuksen alaisia vai yrittävätkö he epätoivoisilla julkisuustempuilla saada porukkaa kirkkoon. Tekisi jälleen mieli kirjoittaa jotain Svenska Kyrkanin tilasta, mutta toiset varmaan tekee sen paremmin.

Kierreltiin vielä Kasvitieteellisessä puutarhassa ja katseltiin kummallisia kasveja ja puita. Mm. Chilen kansallispuu Käärmepuu löydettiin. Loppuaika kierreltiin kaupungilla oppaan kanssa, joka kertoili kaikenlaista ja vastaili kysymyksiimme.

Käväisin naisten käsityökaupassa, jossa oli gotlantilaisten naistaiteilijoiden tuotoksia. Hienoja-kalliita. Jotain kuitenkin löytyi.

Nyt kohtapuoliin illalliselle ja sitten nukkumaan. Tämä oli hieno ja elämysrikas päivä!