perjantai 29. lokakuuta 2010

The season ended

The Finnish Premier League (I don´t call it Veikkausliiga, because I boycott that betting company for its monopoly here in Finland and reluctance to develop Finnish football) ended in Finland.

Fo FC Honka it was a troubled season. The major setback was the loss agains Bangor City (Welsh pub team) in Europa League. There were many good times but as always the autumn was grim for Honkafans. Somehow the team qualified for the Europa League again but were dropped to 4th in the end.

FC Honka will go through many player changes for the next season. Already the two-times-topscorer of Liiga Hermanni Vuorinen was sold to Charleroi in summer and the very vital guy Joel Perovuo to Djurgården before the season even started. Some say that maybe third of the team will change, many benchguys and older players will see the end of their contract with no signs of renewing them. All of this is because of the money, I presume. I can accept that. 

One very promising signing was announced this week. The Nigerian striker that has been the leading scorer in Indian Leagye with the history of Hungarian and Polish league has entered in FC Honka with a small but glorious time in KuPS. 8 goals in 10 matches. With this following video let me present to you MacPherlin Omagbemi Dudu: http://www.iltalehti.fi/nettitv/?27557947 Here´s his hatrick against Tampere United.

Hopefully he´ll deliver next season. FC Honka will still need a solid defender, because Ville Koskimaa´s leaving and the long-standing captain Rami Hakanpää will transfer back to HJK.

Let´s wait for the practice matches and follow what´s happening in the transfer market...

keskiviikko 20. lokakuuta 2010

Köln-Koblenz Experience PÄIVÄ IV

Heräsin ensimmäisen kerran kuuden paikkeilla kun juhlijoita saapui hostelliin. Kyllä avaimen käyttäminen on vaikeaa ja koko kerros pitää näköjään herättää, että saa oven auki.

Puoli kahdeksan jälkeen kerättiin tavarat kasaan ja lähdettiin strassenbahnilla hakemaan autoa, sehän oli siellä RheinEnergie Stadionin luona. Kaupunki oli hiljainen, Saksassa sunnuntai on Sunnuntai ja kaikki paikat on kiinni. Täytyy arvostaa.

Ratikassa Klaus mietiskeli, että saas nähdä onko Wilde Horde kävellyt meidän Twingon yli ja vihaspäissään temponut kyljet ruttuun. Mutta auto kierrettiin ympäri ja kaikki oli onneksi OK. RheinEnergie Stadion on hieno muussakin kuin iltavalaistuksessa.

Naputtelin GPS:ään Koblenz, jossa oli määrä pikaisesti nähdä vielä Rangers-Dirk. Autobahnilla Twingolla mentiin moottori kirkuen täyttä vauhtia eli 140km/h. Laskeskelimme, että noin tunti on aikaa Koblenzissa ja sitten on ajeltava lentokentälle päin.

Varsinainen kohteemme hienon näköisessä Koblenzissa oli Deutsches Eck, jonka kohdalla Mosel- ja Reinjoet yhdistyvät. Sieltä löytyy valtava keisari Wilhelmin patsas. Koko kaupunki on kyllä yhtä baustellea (rakennuskohdetta), koska Koblenzissa on ensi vuonna joku Saksan valtakunnallinen puutarhanäyttely tai jotain sinne päin.
Menimme Dirkin kanssa kahville läheiseen rantakahvilaan, joka ehkä oli vähän liian hieno meidän resupekkajengille. Juteltiin siinä jonkun aikaa ja yhtäkkiä Klaussille tuli kauhistunut ilme. Hän sanoi, että meillä on n. puolitoista tuntia koneen lähtöön Frankfurt/Hahnista. Seuraavaksi kysyttiin Dirkiltä, kauanko sinne täältä ajaa. Vastaus oli, että noin tunti – ei Autobahnia! Jaahas, nyt on suomipoika pinteessä!! Tähän mennessä kaikki on mennyt suunnitellusti, mutta nyt menee sitten isosti pieleen.

Onneksi Klaus oli katsonut Suomen ajassa olevasta kännykästään kelloa. Saimme siis tunnin lisäaikaa, eikä kiirettä ollutkaan. Sanoimme tschüss Dirkille ja lähdimme ajelemaan pikkuteitä pitkin Frankfurtia. No ei niitä kovin montaa kymmentä kilometriä menty kun GPS vei jälleen Autobahnille. Ja taas sai Twingo Klaussin kenkää motarilla…

Kuinka ollakaan, tapasimme jälleen kendojanarimme, tamperelaisen jääkääkkämiehen. Oli sitten samaan aikaan palauttamassa autoa kun ajoimme pihaan. Sillä oli ollut kaikenlaista ongelmaa, väärä auto, ei-automaattivaihteisto, hotellihuoneessa kylmä jne. Turvatarkastusjonossa vannotimme toisillemme, että stalkataan homma niin ettemme joudu koneessa mansemiehen lähelle. Terminaalissa tehtiin viimeiset ostokset ja syötiin koko reissun kalleimmat sämpylät ja kahvi, aivan järjettömän kallista.

Koneeseen päästyä saatiin hyvät paikat kaukaa uudesta ”ystävästämme”. Matka meni jälleen mukavasti, nukuttiin jonkun verran ja vitsailtiin kaikenlaista hölmöä. Ryanair laskeutui ajoissa Pirkkalaan ja lompsimme autolle.

Koska tämä oli kokonaisuudessaan jalkapallomatka, niin totta kai Tampere-Espoo välillä kuunneltiin radiosta Suomen futiskierrosta ja ihmeteltiin miksi Stuart Baxter ei saanutkaan potkuja.

Hieno reissu, paljon erilaisia elämyksiä! Kiitos Klaus matkaseurasta !

Köln Experience PÄIVÄ III Plastik Sch***e ja Puppental

Päätettiin nukkua vähän pitempään, tällä kertaa en laittanut kännykkää herättämään. Vasta yhdeksän aikaan lähdettiin etsimään aamupalaa ja kahvia. Viileähkössä muttei kylmässä ilmassa sitten lähdettiin kävelemään kaupungille. 

Tänään ohjelmassa olisi lisää jalkapalloa: Regionalliga Westin alasarjamatsi. Vastakkain olisivat kölniläisten arkkivihollisten Plastik Scheisseksi kutsuman Leverkusenin kakkosjoukkueen ja Wuppertalin välinen ottelu Kölnin Südstadionilla.

Lopulta sitten pitkähkön, mutta ihan antoisan kävelyn jälkeen päädyimme tuttuun ja turvalliseen Kampsiin samalle aamiaiselle kuin perjantaina Rudolfplatzille. Näinhän se suomipoika tekee ulkomailla…

No sen jälkeen aiottiin ensin mennä U-Bahnilla (päivälippuahan ei enää ollut) Südstadionin läheisyyteen Pohligstrasselle. Mutta päätettiin jälleen sittenkin kävellä, kartalla näytti että ei se nyt niin kaukana ole. Muutama katu mentiin väärin, mutta apostolinkyydillä lopulta perille löydettiin, melkein U-Bahnin päättärille asti. Lisää kilometrejä siis.

Matsi alkaisi klo 14, joten taas oltiin reilu pari tuntia ennen paikalla. Lisää kävelyä siis, päätettiin syödä ennen matsia ja suuntasimme kohti eteläistä Zollstockin kaupunginosaa. Olimme Fortuna Kölnin (aladivarijoukkue, jolla hieno historia) alueella, melkein jokainen valotolppa tms. oli tarroitettu erilaisilla kannattajaryhmien tarroilla. Zollstockissa syötiin pizzat ja todettiin, että hinta oli melkeinpä puolet Domin ympärillä olevissa paikoissa.

Palasimme Südstadionille. Wuppertalilaisia alkoi olla jo aika paljon paikalla. Leverkusenin faneja ei ollut missään, ainakaan ”väreissä”. Wuppertalilaisille oli oma karsina, jossa oli semmoinen vajaa 100 ihmistä. Parikymmentä vartijaa seisoi koko matsin ajan heidän karsinan edessä. Tämä porukka lauloi samaa laulua yli puolen tunnin ajan. Respect.

Ottelussa Wuppertal muuttui Puppentaliksi. Nimittäin pelasivat erittäin huonosti eli puppeloivat. Plastik Scheissen II oli valitettavasti paljon parempi ja voitti matsin 2-0. Toinen maali tuli rangaistuspotkusta.
Rangaistuspotku

Matsin aikana alkoikin sitten olla kylmä ja jo ennen taukoa oli sadetta ilmassa. Toisella jaksolla sitten olikin todella kylmä ja satoi aika reippaasti. Südstadionin kahvi oli ainoa lämmittäjä ja se oli todella pahaa. Ja olivat ylihinnoitelleet Gaffel Kölschinkin aivan liian kalliiksi.

Matsin loputtua käveltiin jälleen muutama sata metriä tihkusateessa paikalliseen Kneipeen katsomaan Bundesliigaa, jonka lauantain kierros oli juuri alkanut. No totta kai sinne tuli sitten tätä Wuppertalväkeä myös.

Enää ei kyllä käveltäisi. Nyt hypättiin U-Bahniin ja sillä matkailtiin pohjoiseen tutulle Rudolfplatzille. Sieltä löytyi Amerikkahenkinen sporttiravintola Joe Champs, jossa ajateltiin katsoa iltamatsi Wolfsburg- Se Oikea Plastik Scheisse. Todistettiin taas, että kaupunki on pieni, pari Rangersilaista saapui paikalle myös. Paikka oli kuitenkin liian kallis budjettimatkailijoille, joten jatkoimme seikkailua ympäri kaupunkia päätyen lopulta hostellin alakerran Green Bariin. 

Porukat roudaili tavaraa ja bändikamaa siihen malliin, että illalla jotain tapahtuisi. Se näytti mitä ilmeisimmin olevan ns. vähemmistökansan paikka, tai tällaiseen olettamukseen tulimme. Pelkkiä miehiä alakerta täynnä… Hostellimme ”erikoiset” flyerit jne antoivat vinkkiä tähän suuntaan, mutta suoraan siitä kertoi sateenkaarilippu viereisessä talossa.
Hostel ja Green Bar
Ekan puoliaika katsottiin Green Barissa ja sen jälkeen lähdimme Heumarktin ympäristöön hakemaan jotain uutta baaria, jossa katsoa matsia. Löysimmekin pienen espanjalaisen paikan Taberna Flamenca, jossa matsi katsottiin loppuun (screeniltä vielä olis jatkunut Barca-Valencia) ja musa oli mukaansatempaavaa tosi hyvää latinomusaa (Klaus ei kyllä innostunut). Matsin jälkeen vielä kiertelimme muutaman paikan, koska ilta oli aikainen ja palasimme Green Bariin katsomaan, että mitä siellä päivällä roudailtiin.
Heumarkt

Se olikin tupaten täynnä, myös todella paljon tupakansavua. Pienenpienellä lavalla räppäsi ranskaksi kaksi tummaa kaveria ja heidän jälkeen joku nuori nainen soitti akustista kitaraa ja lauloi. Molempien esiintyjien aikana äänentoisto oli täysin pielessä, juuri mitään ei kuulunut, eikä sanoista saanut selvää. En toki muutenkaan pussihousumusasta paljoakaan ymmärrä. Kovin kauaa ei viihdytty, kun takana 5-7km kävelyä ja alla väsyneet jalat. Green barin pussihousumusa jatkui pitkälle yli puolenyön ja paperiset seinät eivät soundia paljon estäneet.

Tästä ei ollut tietoakaan...

Uni maittoi. Tosin Kölnin häviö ja molempien Leverkusenin joukkueiden voitto ei kyllä mieltä lämmittänyt.

Köln Experience, PÄIVÄ II, JALKAPALLOA 1.FC Köln-Borussia Dortmund !!!

Pienen päivähuilin jälkeen vedimme punavalkoiset värit huiveineen ja pelipaitoineen päälle ja lähdimme tapaamaan Rangers ´82 kannattajaryhmän porukkaa Früh Kölsch Brauereihin.


Ford on yksi sponsoreista, tämä lienee jonkun pelaajan

Tämä kannattajaporukka on siis tuona vuonna perustettu ja kuten arvata saattaa, he ovat nyt about meidän ikäisiä. Aina iloinen Dirk istuskelikin jo odottelemassa meitä. Taas meni saksanenglannilla keskustelu ihan mukavasti. Odoteltiin Edgaria, joka oli hakemassa autolleen parkkipaikkaa. Lopulta sitten muutamien puhelinsoittojen jälkeen päätimme lähteä kohti stadionia ja sen vieressä olevaa Beach Clubia (Playa in Cologne). Aikaisessa toki oltiin, peli alkaisi vasta 20.30. Eddy odotti meitä siellä.

Kölnissä on urheilukorkeakoulu, jolla on valtavan suuret alueet ja rakennukset stadionin läheisyydessä. Siellä mm. koulutetaan Saksan jalkapallovalmentajat ja muutenkin kaupunkia pidetään huippu-urheilukoulutuksen pääpaikkana Saksassa.

Matsia ja muita odotellessa katsottiin screeniltä Hertha Berlinin peliä, nyhjäsivät tasapelin. Illan edetessä ja matsin lähetessä Clubille tuli enemmän ja enemmän väkeä, Rangersin väkeäkin tuli paikalle, nimiä en läheskään kaikkien muista. Illan mittaan tuli taas haasteltua vaikka mitä saksaksi ja Suomi-tietoutta levitettiin saksalaisten keskuuteen. Mm. eräs Suomesta, Ruotsista ja Norjasta kiinnostunut kölniläinen sai kännykkäänsä vinkin, että "lue Kalevala ja 7 veljestä". Voipi olla aika vaikeatajuista germaanille…

FC Köln on menestynyt surkeasti tällä kaudella Bundesliigassa. Kun taas vierailija Borussia Dortmund erinomaisesti, toisena sarjassa ja keltamustilla on kovia pelureita paljonkin. Eli paha paha matsi kotijoukkueelle edessä. Tätä ennen vielä suurin tähti Lukas Podolski oli kritisoitunut valmennusta ja joukkueenjohtoa, että seura polkee paikallaan. Prinz Poldi on totta vie oikeassa.



Saimme Rangers-Nobbylta liput päätyyn (JAWOHL!) ja siirryimme sisälle täpötäyteen ja loppuunmyytyyn n. 50 000 ihmistä vetävälle RheinEnergie Stadionille. Maksoimme liput taas yhdelle toiselle kaverille, joka istui meitä yhden rivin edellä (Nobbylla on kyllä kontakteja). Jokaisen penkin kohdalle oli laitettu 1x1m läpinäkyvä iso muovikelmu. Osallistuimme siis ensi kertaa Kölnissä tifoon. Sitten lähti käyntiin Kölnin hymni.




Täpötäysi stadion nosti huivit ylös ja sen jälkeen muovit. Eturivin Wilde Horden capot olivat kovassa iskussa ja yllyttivät koko katsomoa huutamaan kotijoukkueelle lauluja, huutoja jne. Ympärillämme olevat ihmiset olivat ja elivät erittäin intensiivisesti mukana pelin tapahtumissa. Samoin kuin me.


BVB siirtyi johtoon ekalla puoliajalla, mutta toisella Prinz Poldi näytti esimerkkiä ja teki komean maalin. Pakko on kuitenkin myöntää, että kentällä Dortmunderit oli kyllä parempia, tarkempia ja syöttelivät nerokkaampia syöttöjä. Kölnin materiaali ei kerta kaikkiaan ole riittävä. Ja kuten niin monesti ennen tällä kaudella, katastrofi seurasi: Dortmundin Nuri Sahin teki yliajalla voittomaalin. Erittäin katkeraa ja katsomon väki ei kovin kauniita sanoja käyttänyt. Valmentaja Soldoa huudettiin eroamaan ja tästä olen täysin samaa mieltä.

Katkera kansa vaelsi vihaisena ja pettyneenä pois stadionilta, monet Beach Clubiin huuhtomaan suruaan pois. Sinne mekin siirryimme. Screeniltä katsottiin Poldin ja muiden haastattelua edelleen ihmetellen kuinka joukkue jälleen romahti ihan lopussa.

Vielä puolen yön jälkeen istuimme vähän aikaa Dirkin ja Eddyn kanssa Die Rote Ochsenissa ja sen jälkeen Klaus lähti unten maille. Meikäläisellä vähän alkoi nälättää yöllä ja lähdin katselemaan kahden aikaan yöllä jostain jotain syömistä. Heumarktilla oli tasan yksi kebappipaikka auki, sinne vaan oli törkeä jono. Kävelin Domille ja sieltä vielä Rautatieasemalle, jotka ovat perjantai-lauantaiöisin täynnä mielenkiintoista porukkaa. Currywurstipaikan löysin ja sen jälkeen käveleskelin hissukseen takaisin hostelliin nukkumaan. 

Köln Experience, PÄIVÄ II, ennen jalkapallo-ottelua


No kuinka ollakaan, torstai-iltana puolinukuksissa säädettiin kelloja Saksan aikaan. No totta kai mulla oli sitten herätys liian aikaisin. Tarkoitus oli kahdeksan aikaan heräillä ja käydä suihkussa jne. Mutta herätinkin sitten Klaussin jo ennen seitsemää. Entschuldigung! Kotona oon tottunut heräämään aina seitsemän paikkeilla ja ei sitten täälläkään näköjään sen enempää nukuttanut. Suihkun kautta lähdimme sitten baanalle.

Auto täytyi saada jonnekin parkkiin. Torstai-iltana olimme ajatelleet jotain parkkihalleja, mutta niissä oli niin järkyttävät hinnat, että suosiolla päätimme seuraavana aamuna ajaa länsi-Kölniin lähelle RheinEnergie Stadionia ja etsiä jonkun ilmaisen parkkipaikan. Autoa tarvitsisimme seuraavan kerran vasta sunnuntaina.

Nyt seuraa vinkki kaikille Kölniin autolla meneville, jotka tarvitsevat halpaa parkkihallia autolle muutamaksi päiväksi. RheinEnergie Stadion edessä on kolmekerroksinen pienehkö parkkihalli, jossa kolme vuorokautta maksaa 5€ ja jossa on erittäin hyvä palvelu. Vahvasti suosittelemme!


Budjettimatkailijat
Olin muuten päättänyt, että tällä retkellä puhun niin paljon saksaa kuin mahdollista, meni syteen tai saveen. Englantia sitten hätätilassa avuksi.

Ostimme 7€ päivälipun KVB:lta (Kölner Verkehrsbetriebe AG) ja seuraavaan aamuun saisi sillä sitten reissailla ympäri kaupunkia. Eka reissu meni Rudolfplatzille Kampsin kahvilaan aamupalalle. Budjettireissun aamupala (sämpylä, kahvi ja tuoremehu) maksoi n. 4-5€.


Seuraavaksi sitten matkustimme Reinin itäpuolelle Kalkin kaupunginosaan ja molemmille jo etukäteen tuttuun Arcaden-ostoskeskukseen. Keskellä ostaria oli Segafredo Cafe, jossa sai polttaa tupakkaa. Erikoista, ihan keskellä ostaria eikä mitään systeemeitä, jolla savu olisi estetty liikkumasta kohti vieressä olevia vaatekauppoja jne.

Seuraavat tunnit tavoitteenani oli löytää Kommissar Rex –tavaraa tyttärelleni. Useasta useasta kaupasta Kalkista ja lopulta myös keskustasta etsin, etsin ja etsin, kyselin ja kyselin. Mutta ei: kaupungista ei tuntunut millään löytyvän tuon ennen niin suositun poliisisarjan tavaraa. Ei mitään. Surumieli tuli.



Kävellessäni keskustaan päin junanradan vierustaa, huomasin että koko matkalta oli verkko täynnä munalukkoja. Niissä luki pariskunnan nimi, avain oli varmaan heitetty Reiniin. Lukkoja oli meinaan paljon, tuhansia ja tuhansia. Turisteja oli paljon liikkellä, Kölner Dom on Saksan suosituin nähtävyys. Komeahan se edelleen on. Tällä kertaa ei kuitenkaan kiivetty torniin.

Köln Experience, PÄIVÄ I

Sorry English readers, the following entries about my (and Klaus´) trip to Germany is published only in Finnish. In case of translation, contact your neighbor to explain it to you. Or contact me and I'll tell you a whole story.

Pirkkalan lentokentällä olikin sitten paljon väkeä lähdössä Frankfurt/Hahniin. Aika ripeästi, suomalaiseen tapaan vähän rynnimällä kaikki pääsi koneeseen.



Saimme myös todistaa erikoista tapahtumaa lentokoneessa toisella puolen käytävää. Vähän ennen lähtöämme eräs hyvin vanha nainen ja hänen aikuinen poikansa tulivat vielä koneeseen ja olivat lähdössä vielä reissuun. Ongelma oli, että tämä nainen näytti olevan hyvin heikossa kunnossa, jalatkaan eivät kantaneet ja stuertti Alexander sitten auttoi poikaa löytämään istumapaikan itselleen. Tässä vaiheessa Alexander alkoi sitten epäillä, että mahtaako vanha rouva olla ollenkaan lentokunnossa. Itsekin sitä epäilin. Matkallahan huonokuntoinen ei pääse mihinkään koneesta. Alex ei uskaltanut itse ottaa vastuuta ja kutsui lentokapteenin paikalle, joka hetken mietittyään ja haastateltuaan päätti ottaa heidät kuitenkin mukaan.

Matka menikin sitten hyvin, sekä meillä että vanhalla rouvalla poikansa kanssa. Mua ja Klaussia kyllä häiriköi läsnäolollaan tamperelainen ns. kendojanari (eli jääkiekosta pitävä kaveri), jonka juttuja ei olisi jaksanut kuunnella. Jääkiekkomiehet ovat lähes aina jotenkin kummallisia…


Vuokrafirma oli varannut meille Renault Twingon (1.2!), joka veisi meidät Hahnista Kölniin. Tämä kolmiovinen musta pikkumonsteri herätti kyllä hilpeyttä kun se ensin nähtiin, mutta hyvin se meitä kyllä loppujen lopuksi vei. Autobahnilla sillä pääsi jopa 140km tunnissa, eli pakettiautot ja rekatkin meni välillä iloisesti ohi. Klaus ajeli ja meikä sääti GPS:ää. Autobahnilla meidät ohitti TODELLA läheltä iso rekka tietyöalueella, aivan sivupeilejä niistäen. Hirvitti sillä hetkellä. Ilta tuli yllättävän nopeasti ja pimeys samaan tahtiin.

Köln löytyi helposti samoin Rheingassella oleva Hostel Am Rheinauhafen. Auto parkkiin vaan siihen etuoven tyveen ja receptionia etsimään. No ovet olikin lukossa. Onneksi vieressä oli lappu, jonne soittamalla sai jonkun ihmisen tulemaan 10 minuutin päästä avaamaan ovea, antamaan avaimen jne. Myöhässä sitten sieltä lopulta valot syttyi sisälle, saimme avaimet jne.

Hostellihuone oli rujohko, mutta ihan kelpoinen kahdelle budjettimatkalaiselle. Vessat ja suihkut oli käytävän puolella, yhteiskäytössä. Ei kuitenkaan valitettu, oltiin pitkästä aikaa Kölnissä ja mukavat neljä päivää edessä.

Kävimme syömässä Barbarossaplatzilla turkkilaisia kioskiherkkuja, tätä ennen oli syöty Linnatuulessa Hämeenlinnassa n. 8 tuntia sitten. Sitten vähän vietimme iltaa siellä ja täällä. Im Roten Ochsen hostellimme vieressä oli päätepysäkki ja sieltä siirryttiin unten maailmaan.

Uni tuli aika hyvin, reissupäivän jälkeen yleensä näin käy. 

torstai 14. lokakuuta 2010

Waiting for departure

I'm at Tampere Pirkkala airport waiting for departure to Germany. The next four days will be filled with football. Now we're waiting at the terminal for our Ryanair plane, and now it's raining and snowing here. It's right time to to leave Finland.

keskiviikko 13. lokakuuta 2010

Goodbye - Näkemiin

1. Suomen maajoukkue hävisi eilen Unkarille ja surullisenkuuluisella tavalla 1-2. Tismalleen samalla tavalla kuin vuonna 1997 samaiselle veljeskansallemme. Kaikki kunnia unkarilaisille voitosta, mutta Suomen olisi pitänyt pyyhkiä heillä lattiaa, niin paljon parempi taso Suomella pitäisi olla. Okei, unkarilaisilla on Mainzin Adam Szala, joka on huippuvedossa, mutta silti. Arvokisakarsinnat ovat nyt ohi, kertakaikkiaan. Tuntuu, että ne oli ohi jo Moldova tappion jälkeen. Peliesitys oli surkea ja suurin syy tähän on valmentaja Stuart Baxter, joka toivottavasti tajuaa erota jo tämän viikon aikana. Hän ei osannut valita oikeita pelaajia, motivoida heitä, pelata minkäänlaisella järkevällä taktiikalla jne.

1. Finnish national team lost yesterday to Hungary 1-2 and in an infamous way. Exactly the same cold shower than in 1997 which every Finnish supporter bitterly knows. All respect to Hungary, our cousins, but we really shopuld have won this match, the Finns are much better team. Even though Hungarians have Adam Szala from Mainz, but still. Qualifications are now over, period. I felt it was over after the poor performance and defeat in Moldova. The main reason for this is Stuart Baxter, the coach that couldn't motivate the team, couldn't pick the right players and any kind of tactics. I hope he has the decency to resign as soon as possible.

2. Minä taas lähden hyvän kaverini kanssa huomenna Saksaan jalkapalloa katsomaan. Muutama matsi ja kruununa perjantain 1.FC Köln - Borussia Dortmund RheinEnergie Stadionilla Kölnissä. Jawohl!

2. I´m leaving with my good friend to Germany tomorrow, to enjoyu football matches of course. The highlight will be Friday evening 1.FC Köln - Borussia Dortmund in RheinEnergie Stadion in Cologne.

sunnuntai 10. lokakuuta 2010

maanantai 4. lokakuuta 2010

That´s it - Se oli siinä

The theoretical chance for FC Honka to win championship is over. Today FC Lahti with King Litmanen beat Honka 2-1 and that secured archrivals HJK Helsinki the champioship. Congratulations to Helsinki. In truth they were the best team this season, even though it breaks my heart to say so. Honka won both matches against them.


Honka dropped to 4th place because of the defeat today. And the lacklustre performance shows that they might drop even more. There has been something missing in the team the whole season, particularly after the summer. Some kind of relaxed playing is missing. 


So I hope the team will find some power or some mental strength to fight for the European cup places next season. Today´s performance was not good enough. 


BUT I SAY: I WILL BE THERE TO SUPPORT REGARDLESS OF WINS, TIES, LOSSES OR EVEN THE LEVEL OF PLAY. I´ve been supporting this team since 1999 and I will not leave them. Ever.


Teoreettinenkin mahdollisuus FC Hongalla voittaa mestaruus meni tänä iltana. Nyt se on virallista: arkkivihollinen HJK itänaapurista on mestari Hongan tämänpäiväisen tappion myötä. Sarjapaikastaan taisteleva FC Lahti Kuningas Litmasen johdolla voitti Hongan 2-1. Todellisuudessa HJK oli kyllä paras joukkue tällä kaudella, vaikka sitä ei mielellään ääneen sanoisi. Ja Honka vielä voitti molemmat matsit klubia vastaan.


Tappion myötä FC Honka putosi neljännelle sijalle. Tämänkin päivän pelistä heiltä jotain puuttui, ehkä tahtotila ei ollut niin kova kuin Lahdella. Tätä "jotain" on puuttunut joukkueesta koko tällä kaudella vaikka pitkään aikaa toisena Klubin perässä olikin. Toivottavasti pojat löytävät sen henkisen taisteluvireen, että europaikka vielä Hongalle ensi kaudeksi tulisi. Mutta pelko on, että näin ei käy. Jonkunlainen rentous pelaamisesta puuttuu...


MUTTA KUITENKIN: HONKAA KANNATAN AINA VOITOISTA, TASAPELEISTÄ, TAPPIOISTA JA JOPA SARJATASOSTA RIIPPUMATTA. Vuodesta 1999 alkaen tämä seura on vienyt minua mukanaan ja annan mieluusti näin tapahtua tulevaisuudessakin.