maanantai 27. syyskuuta 2010

Images from Estonia seminar


Jaani Kirik, Viljandi

Guitar Festival Ticket

Helme Kirik

Tartu Pauluse Kirik

Raekoja Plats, Tartu

Pilistvere Kirik

Memorial site in Pilistvere for the victims of communism in Estonia

Pilistvere vicarage, exhibition for remembrance of the Soviet terror

Altar in Pilistvere vicarage

sunnuntai 26. syyskuuta 2010

Final day of the seminar

The Sunday in Viljandi began after a very hot night. Grand Hotel might be 4-star hotel, but the temperature was skyhigh. We couldn't turn it down, somehow.

Then breakfast and off to Jaani Church St. Michael's mass. It was a family mass. The pastor Marko Tiitus was leading the ceremony and Holy Communion. After the mass we had coffee time together with the parishioners and its workers. Answers and questions like in every meeting with parish leaders.

The life in the Estonian parishes is very different than in Finland. So small resources but so strong faith. The visits taught us to focus what is most important in the work of the parish. And understanding history, I understood the situation of the Lutheran church. I learned the humble, silent not-well-known work of a small parish pastor, sometimes very alone. I learned how the church can be restored based on hope and prayer. I learned that faith can be very fundamental in the independence process of a country, in easier and in hard times . And I learned a lot more that is still too deep in my heart to speak about.




Viimeinen aamu Viljandissa Grand Hotellissa. Törkeän kuuma yö oli, olin aivan hikinen aamulla. Emme saaneet 4:n tähden hotellissa lämpötilaa alemmas. 

Aamulla osallistuimme Jaanin seurakunnan perhemessuun Mikkelinpäivänä. Jumalanpalvelusta veti pastori Marko Tiitus. Messun jälkeen kirkkokahveilla tapasimme seurakuntalaisia, kyselimme ja saimme vastauksia kysymyksiimme. Näin oli jokaisessa vierailemassamme seurakunnassa. 


Elämä virolaisissa seurakunnissa on kovin erilaista kuin Suomessa. Valtavan pienet resurssit mutta valtavan suuri usko. Opin mikä on keskeistä seurakunnan työssä, miten siihen pitäisi keskittyä. Opin paljon historiasta ja sen kautta ymmärsin paljon tilanteita Viron seurakunnissa ja yhteiskunnasta. Opin kuinka hiljaista ja nöyrää työtä pienen seurakunnan pastori tekee, joskus todella yksin, ilman tiimiä. Opin kuinka kirkko voidaan rakentaa uudelleen pelkällä uskolla, toivolla ja rukouksella. Opin kuinka suuri voi olla kirkon, seurakunnan ja ihmisten uskon merkitys maan itsenäistymisen ja vaikeuksien aikana. 


Ja opin vielä paljon asioita, jotka ovat niin syvällä sydämessä, ettei niistä osaa vielä edes kirjoittaa.

Relaxing sounds

What could be the best way to end an exciting day? I did it by bying a ticket to Viljandi Guitar festival.

There was a concert in Jaani church, French Yves Carbonne played 12-string electric fretless bass. Yes, you read it right. He was amazing, playing artistic jazzy, easy sounds in a church with great acoustic. He was accompanied by best Estonian bass player (5 strings) Raul vaigla and together they created astonishing sounds. I closed my eyes once in a while and just let my thoughts free for all the things that I've encoutered today.


http://www.viljandiguitar.ee 
http://www.youtube.com/watch?v=Jcl0wR3mw1E 
http://www.yvescarbonne.com/  
http://www.myspace.com/raulvaigla


Mikä onkaan paras tapa päättää mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä päivä? Minä ostin lipun Viljandin kitarafestivaaleille.


Jaanin kirkossa oli konsertti festareihin liittyen. Ranskalainen Yves Carbonne soitti nauhattomalla 12-kielisellä sähköbassolla hienoja saundeja. Kyllä, 12 kieltä. Rauhallisesti, melodisesti jazztyyliin. Hänellä oli kaverinaan kuulemma Viron paras basisti Raul Vaiglaja nämä yhdessä kehittivät laajan äänimaailman kirkkoon, jossa oli hieno akustiikka. Välillä pistin silmät kiinni ja annoin ajatusten juosta, päivä oli herättänyt niin paljon ajatuksia.

Day Two, morning

Then the morning came. After a very good sleep at Pallas Hotel, I went to breakfast. It was in Big Ben Pub next to hotel. Cosy small pub with old decorated redwood tables, chairs, old phones on tables etc. The weather was absolutely magnificent, sun shining, clear sky.

Then I decided to to what I like to do in every new city. I went out to the street and sat on a bench. Then I just spent time watching people come and go.


I saw many people, students, elderly, children, teenagers. Everyone goin on their on speed to do what they do at Saturdays. One tall lady was bravely walking with a broken high-heel shoe holding her suitcase, heading to a university or her business. Western fashion is everywhere, on men and women. Almost every woman has a heel on their shoes. Or wears sneakers.


It was a great moment in getting to know the Tartu atmosphere.

Paavalin seurakunta, Tartto

Tartossa on 5 seurakuntaa, jossa yhteensä n. 12000 jäsentä. Keskellä Tarton kaupunkia on Paavalin seurakunta. Se on suuri kaupunkiseurakunta Viron mittareilla ja erikoinenkin siinä mielessä, että se kasvaa. Seurakuntaa johtaa lääninrovasti Joel Luhamets.


Neuvostoaika teki tuhojaan kaikille Viron kirkoille, mutta nyt kirkko on saatu seurakunnalle takaisin ja tulevaisuus on toiveikas. Kirkosta on tällä hetkellä vain puolet käytössä, mutta kun se remontin jälkeen avataan 2013 se tulee olemaan todella upea ilmestys sisältäkin, ulkoa se jo sitä on.


Toinen kohteemme oli Törvan kylän liepeillä oleva Helmen pieni 500 ihmisen seurakunta. Sitä johtaa nuori kirkkoherra Arvo Lasting, jolla on kaksi muutakin seurakuntaa johdettavanaan. Kirkkona toimii alunperin herrnhutilaisten rukoushuoneena toiminut kodikas pieni kirkko. Vaatimaton nuori pastori teki meihin kaikkiin lähtemättömän vaikutuksen nöyryydellään, vaatimattomuudellaan ja luottamuksellaan Jumalan johdatukseen. Häneltä kysyttiin, koska sinulla on vapaapäivä, vastaus oli "lepään kun ehdin, joskus minulla on vapaita tunteja". Hän ei kuitenkaan ollut mikään työnarkomaani, vaan otti seurakuntalaisten hengellisten tarpeiden palvelemisen hyvin vakavasti.


Näiden kahden seurakunnan paimenen tapaaminen on todella pysäyttänyt minut ajattelemaan. Aivan käsittämättömältä vahvalta tuntuu näiden nöyrien paimenten vakaumus, he eivät todellakaan rahan takia työtään tee. Pappi saa Viron kirkossa palkkaa n. 5000eek/kk (tai se on suositus, vain harva seurakunta pystyy sen maksamaan), se on noin 300€. Keskipalkka virossa on 12000eek. Lääninrovasti Luhametskin ääneen ihmetteli, että jotenkin papit eivät vain työtään jätä, vaikka työkuormakin on hirmuinen. Arvo Lasting sanoi, että seurakuntalaisten tuki on tärkeää, he ymmärtävät papin työtä.


Tämä Viro on ihmeellisen kiehtova maa. Jos täällä vierailet, älä käy pelkästään mielenkiintoisissa turistikohteissa. Käy katsomassa paikallisia kirkkoja ja osta heiltä jotain tms. ja tue heidän toimintaansa. Jokainen kruunu (ja vuoden alusta euro) menee varmasti hyvään käyttöön.


Kiitos Herman Kalmus (Pilistvere), Joel Luhamets (Tartto) ja Arvo Lasting (Helme), Marko Tiitus (Viljandi) siitä että todistatte työllänne ihmisille Jumalan rakkaudesta. Huomenna tapaamme vielä Viljandin Jaanin seurakunnan kirkkoherran.

Tartu

Estonian southwestern megalopolis. Well not quite, but still a nice city. Mix of new and old. Kaubamaja's bright lights with neon signs of modern fashion. Older Soviet houses with decadence. Oldest Estonian romantic, time-ridden manorlike estates and alleys.


I must take a stroll to see what's out there...


I'm sitting on a bench in a park in central Tartu. Warm evening is soon turning to night. Streetlamps with golden warmth creates a relaxed feeling. The air is warm, almost 20C. People here seem to be quite relaxed too, it's Friday night. I avoided the main tourist streets and walked around it throught the smaller alleys.


Everywhere schools, gymnasiums, university buildings. The city is famous for its university.


But now I rest for a while here in the park, then back to hotel, shower and sleep.

http://www.tartu.ee/

Mitä kaikkea kirkon seinät ovatkaan kuul leet

Istuimme Pilistveren kirkon penkissä. Ennen sinne saapumistamme, olimme kuulleet lähetti Titta Hämäläisen ja seurakunnan kirkkoherran Herman Kalmusin kertovan alueen, kylän ja Viron historiasta, traagisine kohtaloineen ja kansannousuineen. Iloineen, ihmeineen ja suruineen.


Penkissä istuessani mieleni hiljeni kun tajusin mitä kaikkea nämä vanhan kirkon seinät ovat pitäneet sisällään. Se pysäytti.


Pienenpieni Pilistveren kylä on ollut monien murheiden, mutta myös ihmeiden keskellä. Siellä on syntynyt Viron suurmiehiä, sieltä on kylänmiehiä viety Siperiaan, vainottu ja viety sotatantereelle. Tajusin kuinka kovia tämä kansa on kokenut. Hirveää pahuutta.


Kirkossa on itketty omaisten perään, jotka on viety pois, kadonneet tai murhattu. Kirkossa on ollut suurta tunnetta, kun siellä on perustettu ensimmäinen Itä-Euroopan ei-kommunistinen puolue. Itsenäisyyden päättäväisyyttä ja ilon itkua sen toteutuessa. Surun kyyneliä kun itsenäisyyttä ja viron kansantunnetta on poljettu. Kaiken tämän keskellä usko Jumalaan on ollut kantavana voimana.


Ymmärsin tänään paljon ja liikutuin. Miten vähän olenkaan tästä sukulaiskansastamme tiennytkään...

Corruption cruise

The title says it all. There journey from Helsinki to Espoo was a S-group cruise, so the ship was full of the merchandise and marketing of its partners. But more interesting was that the Tartu tourist center, Estonia tourist center and Tallinn tourist center had their booths there too. Much good information in these, lotteries, booklets, maps etc.


By the way these entries will be published after the trip, because it's expensive to send these from abroad.


S-ryhmän ja sen kumppaneiden korruptioristeilyllä ollaan. Onneksi vaan menomatkalla. Laiva on täynnä S-etukorttikansaa rohmuamassa kaikkea ilmaista.


Mielenkiintoisempaa oli, että Viron turistikeskuksella, Tarton turistikeskuksella ja Tallinnan vastaavilla oli omat kojunsa. Sieltä löytyi karttoja, kirjasia ja paljon muuta hyvää informaatiota.


Nämä kirjoitukset tulee muuten nettiin vasta reissun jälkeen. Liian kallista lähetellä niitä ulkomailta SuomiFinlandiaan.

Great cruise troubadour - Hyvä truba laivalla

Is it possible? Usually the troubadours are between lame and poor. But now I've met a very good one. Amazing guitar skills and good humour:


Steve Webb: www.webbsongs.com


Onko mahdollista, että laivalla soittaa hyvä trubaduuri? Yleensä nämä veijarit ovat välillä myötähäpeä-säälittävä. Mutta nyt olen nähnyt erinomaisen, hienoa kitarointia ja huulenheittoa. Tsekkaa linkki yllä.

perjantai 24. syyskuuta 2010

Docked

Chatting with colleagues from the Helsinki and Espoo dioceses in missionary work. The ferry to Estonia is late, we are still docked on the harbour.

torstai 23. syyskuuta 2010

Estonia tomorrow - Viroon huomenna

Tomorrow start the seminar in Estonia. I´m attending a trip organized by the Helsinki and Espoo dioceses to southeast Estonia. We´ll me visiting local parishes, pastors, volunteers and members of the parishes. Saturday consist visit to Viljandi, another town in the central Estonia. Hopefully we'll be able to attend a guitar festival there at that time. 


Exciting trip ahead! 

http://www.eelk.ee/


Huomenna aloitan seminaarireissun Viroon. Helsingin ja Espoon hiippakunnat järjestävät yhteisen matkan kaakkois-Viroon. Käymme seurakunnissa ja tapaamme ihmisiä: työntekijöitä, vapaaehtoisia ja seurakuntalaisia. Lauantaina menemme keski-Virossa sijaitsevaan Viljandiin, jossa on kitarafestivaali käynnissä, toivottavasti pääsemme näkemään ja kuulemaan soitantaa. 


Mielenkiintoinen reissu edessä!


Tõnis Mägi: Koit YouTube

sunnuntai 19. syyskuuta 2010

The Lordi Show

I was at the horror-hardrock show of Finnish monsters Lordi yesterday. It was totally back to Eighties, as always with Lordi music. The horrors of the show are for show, it´s so obvious that I don´t know why I´m even writing it here. Music and theatrics combined brings you the hardrock experience. Sadly that there are not so many people here who understand and value this and Lordi is continously misintepreted as devil worshippers etc.

Olin katsomassa Lordin hienoa showta eilen. Jälleen palattiin kultaiselle -80-luvulle, kuten aina kun Lordista on kyse. Kauhujutut on tietysti vaan showta, se on niin selvää, että en edes tiedä miksi tämän asian tähän kirjoitin. Musiikki ja teatterijutut yhdessä tekevät Lordin showsta kokemuksellisen. Valitettavasti Suomessa on kovin vähän ihmisiä, jotka tämän hoksaavat ja siksi Lordia niin usein tulkitaan väärin, saatananpalvojiksi tms.

Tässä yksi biisi Dee Sniderin introtekstillä levyltä The Arocalypse. 
Here´s "Bringing back the balls to rock" with Dee Snider´s intro from the album The Arocalypse.



Judaism, Germany and TV

I'm watching German channel 3sat, because the cable is free for everyone to watch this weekend. Looks like they have a special theme day or something because looks like the almost all the day's programmes are connected to Judaism.


I started to think that this is a good way for educating the TV-oriented nation. We all Western countries spend so much time watching tv, that it should be educating us correctly also. I don't know if the channel have theme days of other religions too. I would think so.


This way we can approach religion not known to us in many different perspectives and clear out the false stereotypes.


In this kind of tv-programmes we are supporting the idea that religion is a fundamental part of being a human. Societies can't the neutral but they can be tolerant and acceptive to all religions.


Now I'm watching the programme that tells the story of a married couple. The non-Jewish young woman and German Jewish young man are having a honeymoon in Jerusalem.


L'chaim!



perjantai 17. syyskuuta 2010

Why negative, not positive?

Olen MOD-kurssilla miettimässä monenlaisia asioita liittyen monikulttuurisuuteen, asenteisiin, ennakkoluuloihin jne. Monenlaisia ajatuksia on lähtenyt liikkeelle, olemme keskustelleet sotien merkityksestä suomalaiseen identiteettiin aina Viron historiaan asti. Maustettuna kamerunilaisilla ja el salvadorilaisilla ajatuksilla.


Tässä eräs ajatus: Kun meillä on ärsyke, yhteydessä jonkun kansanryhmän edustajaan, me usein yleistämme ainoastan negatiivisen kokemuksen. Jos kokemuksemme on positiivinen, niin pidämme sitä poikkeuksena, koska "hän on ystäväni ja tunnen hänet".


Toinen ajatus: Suomi on ollut monikulttuurinen maa jo valtavan kauan: Meillä on ollut saamelaisvähemmistö, romaanivähemmistö ja ruotsinkielinen vähemmmistö. Joten viime vuosikymmenien muutos ei ole ollut mikään uusi asia.

sunnuntai 12. syyskuuta 2010

Kupoli sisäpuolelta - The dome inside


Temppeliaukion kirkon kupoli sisäpuolelta. Aika taiteellinen kuva, vai mitä?


The inside photo of dome of the Rock Church in Helsinki. Pretty artistic, isn't it?


Now playing Nancy Ajram: Inta eyh

Followers - Lukijoita

I have actually no idea how many people are reading these writings of mine. I hope so do. The widget that show the number of visitors is not necessary the most reliable one. Then again, I´ve been writing for couple of years and once I had to delete the counter and start from zero. 


I´m writing these lines as much for myself than others to read. I´ve added the Google followers function, so if you want, you can add yourself to that, if you want to stay in touch of my random thoughts. 


Mulla ei itse asiassa ole kovinkaan suurta aavistusta montako ihmistä näitä mun raapustuksia/kuvia käy lukemassa. Tuo numero tuossa vasemmalla ei välttämättä ole maailman luotettavin, mutta toisaalta olen tätä jo useamman vuoden pitänyt ja kerran on pitänyt tuo counter deletoida sivumuutosten takia. 


Kirjoitan näitä tietysti myös itselleni. Lisäsin tuollaisen Googlen lukijat -kohdan tuohon vasemmalle, joten jos haluat virallisesti olla lukija, niin liitypä siihen. Pysyt toivottavasti vähän kärryillä mitä kirjoittelen...


Now playing: Andy McCoy: Tell me a story

lauantai 4. syyskuuta 2010

Help Senegal and Mauritania

Campaigning for a joint event of Olari parish and Finnish Evangelical Lutheran Mission. This event was held in shopping mall Iso Omena in Espoo.

Www.tasaus.fi

perjantai 3. syyskuuta 2010

The most boring job, candidate 1

Here starts the satirical series of the most boring jobs. The purpose is not, I repeat is not, to neglect the value of work and the people who are working. All work is important and we should value it as a gift from God.

But, in my humble opinion, the job of a shopping mall announcer is boring. Not the work of official announcer who calls for people who have lost their wallets etc. But when the mall is having some campaign, usually someone walks there and back and speaks the discounts of products of different shops.

I've now listened this woman for an 1,5h and seen her in action too. Monotonic, plastic, unnatural excitement in the mall which doesn't really catch anyone's attention - now that's a really a peculiar job. I'd be bored after one hour and couldn't get excited about the same shoes or lamps.

So candidate nr. 1: Shopping mall campaign announcer.